Synopsis: Voting is important for the progression of Hawai‘i.

I ho’okahi pu’uwai aloha me nä umauma lökahi mai ‘ö a ‘ö o ka ‘äina, e nä känaka o Hawai’i. ‘O käkou ka po’e koho alaka’i küpono i mea e mälama hi’ipoi ‘ia ai ka pono a me ka maluhia o këia aupuni hiwahiwa. ‘Oiai iä käkou ka mana koho päloka i këia wä, e maka’ala käkou i ke kanaka küpono, akahai, lokomaika’i, a akamai ho’i i alaka’i no ka pono o Hawai’i.

Eia kahi mo’olelo mai ka wä kahiko mai no ke ali’i maika’i a küpono. ‘O Mä’ilikükahi nö ia ali’i. I kona noho aupuni ‘ana, ua maluhia a pömaika’i kona lähui. ‘A’ole ho’i i lohe ‘ia kekahi leo kani’uhü me ka ‘öhumu no Mä’ilikükahi, mai nä ali’i a nä maka’äinana, mai ka po’e ki’eki’e a ka po’e ha’aha’a. He ali’i ‘o Mä’ilikükahi i aloha nui ‘ia a i mahalo nui ‘ia ma muli o kona alaka’i küpono ‘ana ma ke ‘ano he ali’i. Mälama ‘o ia i nä maka’äinana ma ke kauoha ‘ana i nä ali’i ‘ë a’e, ‘a’ole läkou e ki’i wale i kä nä po’e maka’äinana. Mälama nö ho’i ‘o ia i nä keiki hiapo o nä ‘ohana a pau me ka ho’ona’auao pü ‘ana iä läkou. Hana ‘o ia i nä loko i’a a me nä lo’i kalo. Pëlä ‘o ia i mälama ai i kona mau po’e känaka.

Pehea këia ‘ano ali’i? Mau nö ka waiwai o ia ‘ano alaka’i i këia au? Pëlä nö paha. E nänä pono käkou i ka waiwai o ia mau hana kaulana a Mä’ilikükahi. Ua ho’omalu ‘o ia i nä maka’äinana me ke pale ‘ana i ka hana lapuwale o nä ali’i. He mea nui paha këia iä käkou, ka mälama ‘ia ‘ana o nä maka’äinana o këia mau lä i ‘ole e hana ‘ino ka po’e ki’eki’e? A eia kekahi, ua ho’ona’auao ‘o Mä’ilikükahi i nä keiki hiapo o këlä me këia ‘ohana o O’ahu nei. He mea nui iä käkou ka ho’ona’auao ‘ia ‘ana o nä keiki o Hawai’i i këia mau lä a ‘a’ole paha käkou e käko’o i nä lä fülö o nä kula aupuni. A iä Mä’ilikükahi e noho ali’i ana, ua lako ka ‘äina i ka ‘ai me ka i’a. Pehea käkou i këia lä? Ua lako käkou i ka ‘ai me ka i’a? ‘A’ole loa! Ola käkou i ka hana a nä Hoahänau Young. Na nä küpuna i hö’ike maila iä käkou i ke ‘ano o ke alaka’i maika’i, a no käkou no ke kuleana o ka no’ono’o pono ‘ana no këia kau koho päloka.

E nä kupa o Hawai’i, he mea pono nö ka no’ono’o ‘ana i ke ‘ano o nä moho ma mua o ka lä koho päloka, mai koho makapö! Iä käkou e ‘imi ana i ka moho küpono, e no’ono’o käkou i nä nïnau nui o këia au. ‘O wai ke käko’o i ka ho’ona’auao ‘ia ‘ana o nä keiki? ‘O wai ke ho’olohe i ka leo heahea o nä maka’äinana o këia aupuni? ‘O wai ke ho’omalu i ke külana kaulike o nä po’e a pau? Nui nä wahahe’e e nihi ana i ‘ö a i ‘ane’i o ke aupuni o Hawai’i a ma ka hana ka ‘ike – e nänä i nä hana a nä moho ma mua o ia lä koho päloka. I laila nö käkou e ‘ike aku ai i ke ‘ano maoli o ua mau moho lä. Na käkou e wae i ke alaka’i küpono a inä koho wale ‘ia ke alaka’i mälama ‘ole i ke kanaka, hoka! Pilikia auane’i käkou i nä makahiki e hiki mai ana.

No laila, e naue aku käkou i ke koho päloka a wae i ke alaka’i küpono no käkou. Mai nänä i ka ‘ölelo ho’oikaika ma ka waha, mai hilina’i wale i ka ‘io i ka lewa lani. E maliu aku i ke ‘ano o ke ali’i Mä’ilikükahi, a hana küpono käkou me ka lökahi ma ke koho päloka ‘ana. E no’ono’o pono käkou!

E ho’ouna ‘ia mai nä leka iä mäua, ‘o ia ho’i ‘o Laiana Wong a me Kekeha Solis ma ka pahu leka uila ma lalo nei:
» kwong@hawaii.edu
» rsolis@hawaii.edu
a i ‘ole ia, ma ke kelepona:
» 956-2627 (Laiana)
» 956-2624 (Kekeha)
This column is coordinated by the Hawaiian Language Department at the University of Hawai’i at Mänoa, supported by the Initiative for Achieving Native Hawaiian Academic Excellence.