Synopsis: Republican presidential nominee Donald Trump just trumped himself during the third and final presidential debate by
refusing to say whether or not he will accept the outcome of the election. People from both sides of the aisle see this as completely disrespectful of the entire process.
Aloha mai nö käkou e ka poæe ahonui i nä hana kü i ke æano kamaliæi, ka mea e lawelawe æia nei e nä moho æelua e holo päloka nei no ke külana pelekikena o ‘Amelika Hui Pü æIa. Eia aæe ka lä koho i Nowemapa a eia nö hoæi ke kupu mai nei nä hana kohu æole i këlä lä këia lä, a i mua hoæi o ke äkea. Ke hapa mai nei ka æiæini a me ka hoihoi o nä makaæäinana o æAmelika i ia hana æo ke koho päloka. æO ka poæe näna e käkoæo nei iä Huli, ke æike nei i kona æano häwäwä ma ia mea æo ka hana politika. A ke æike nei hoæi i kona æano wahaheæe ma käna höæole kü i nä æölelo höæähewa no käna mau hana kohu æole. æEä, ua paæa nö ma nä lola wikiö. Ua loaæa maila ma ka æumiæumi. æAæohe naæe ona nänä, a æaæohe nänä o kona poæe käkoæo. Küpaæa nö läkou ma hope ona.
Ma ka æaoæao kemokalaka, aia kekahi æuæa e holo nei. æAæole au hoihoi loa iä Hillary. He hana malü ke æano a he hoæopalai maka. He minoæaka ke älai nei i ka näukiuki a me ka æimi mäkaia. Ma kekahi æano, ua pololei ka æölelo a Huli e hoæomaloka nei i nä æölelo hoæohiki a kona hoa paio. Mina-
mina ia æano o Hillary. Eia naæe, ua æoi loa aku æo ia ma mua o këlä waha koæu e hoæokahakaha nei i mua o ke äkea, me he mea lä, æaæohe ona mea e hilahila ai. Kupanaha wale nö kona æike æole i kona kïnä a æoki loa kona hoæi æole aku i Kälia i ka æai æalamihi!
Eia mai naæe ka mea e æike æia ai kona æano aloha æole i nä hoa kanaka, kona ake kälä, a me kona puni hanohano nö hoæi. A æaæole nö paha æo ia e käkoæo i ke koho a ka lehulehu. Aia wale nö a æo ia ka mea e koho æia, a laila e käkoæo. He aha lä këlä æano? Eia nö naæe ka mea æäpiki, a æo ke kupanaha ia o nä kupanaha. I loko nö o ka nui hewahewa o käna mau hana kohu æole, æo ia mau nö ka æaki æia o käna palu.
æO ka hapanui o ka poæe e puni nei i käna æölelo, he poæe æilihune i pakele i ka hoæonaæauao æia mai, a eia nö ke kaukaæi nei ko läkou manaæo ma luna o käna mau æölelo hoæohiki e hoæi mai ana nä lä küæonoæono ke puka æo ia. A æo ke kumu o läkou e puni nei i kona mäkaukau no ka höæeuæeu hoæokele waiwai, æo ia nö kona hoæähu æana i nä kälä he nui ma loko o kona päkeke ponoæï. æEä, æaæole pëlä e waiwai ai ka lehulehu. He mea wale nö ia e waiwai ai æo Huli. Aia nö ka waiwai æana mai o ka lehulehu a hapa mai ke kälä a Huli. A aia wale nö ka hapa mai o kä ia ala kälä a æaluæalu mai ka läæau æana o kona lima æänunu.
Ua æano like këia kuhi hewa me kekahi manaæo i laha ma nä æoihana haæuki, æo ia hoæi, æaæole e lilo wale aku ka mea akamai a kälena i ka päæani i kaæi maikaæi no ke kime. A pëia hoæi ka æoihana aæo æölelo. æAæole paha æo ka walewaha he hoæailona no ke akamai i ke aæo æölelo. No laila, æaæole paha æo ka nui kälä he höæailona no ke akamai i ka hoæonui kälä a haæi.
———
E ho‘ouna ‘ia mai na ä leka iä mäua, ‘o ia ho‘i ‘o Laiana Wong a me Kekeha Solis ma ka pahu leka uila ma lalo nei:
>> kwong@hawaii.edu
>> rsolis@hawaii.edu
a i ‘ole ia, ma ke kelepona:
>> 956-2627 (Laiana)
>> 956-2627 (Kekeha)
This column is coordinated by Kawaihuelani Center for Hawaiian Language at the University of Hawai‘i at Mänoa.
