Synopsis: Defibrillators and pacemakers may soon come under attack by hackers. Our increased dependence on technology to support such health-related advancements leaves those of us dependent on them vulnerable to the whims of such people.
Hölina! Ua hiki maila kahi æuæa! Na wai ko käkou puæuwai e hoæopakele i ka pöä mai a ia æuæa? æEä e nä makamaka heluhelu nona ka pona puæuwai i küpono æole kona nui, a i huikau hoæi kona aupana i kekahi manawa, eia nö kekahi o käkou ke kaukaæi nei ma luna o kahi hämeæa pälahalaha näna e mälama i ka maæa mau o ka pana æana. No laila, æaæole nö e hiki ke hoæomanawanui i ka hoæokolohe æia mai. Eia mai kaæu e aæoaæo nei, e ao käkou! Eia aæe kahi poæe lapuwale ke æimi nei i ala e æimihana mai ai i ko käkou mau puæuwai!
I këia au a käkou e noho nei, ke holomua nei ka æike o ka poæe æepekema läæau lapaæau. Eia nö ke haku nei i kekahi mau æenehana hou näna e mälama ke olakino o ka lähui kanaka. Ua lana ka manaæo o ka poæe nona ka puæuwai pana kapakahi. He ola ko laila.
Penei nö ke æano o ka hana. Inä e hoæomaka ke kapalili wale æana o nä maæawe mäkala o ka puæuwai a hele a æano æë ke aupana, æo ia hoæi, æaæole e like a like ke köä ma waena o këlä me këia pana æana, hiki nö ke hoæoponopono æia ma o ka miki æia æana o ka puæuwai. Pëlä e hoæi ai ka pana æana i kona æano küpono. æO ka mea e hana ai, æo ia ke kaha æana i ka æili o ka umauma ma kahi o ka puæuwai, a hoæokomo æia ua hämeæa nei a paæa ma waena o ka æili a me ka puæuwai. Na ia hämeæa nö e mälama i ka pana küpono. Hele nö paha a kapakahi mai, æo kona miki æia ihola nö ia a hoæi mai ke aupana küpono.
Mahalo nö ia holomua æana o ka æike. He nui ka poæe i pömaikaæi maoli i ia hämeæa. Eia naæe ka mea æäpiki. Aia nö kekahi poæe lapuwale puni hoæokolohe näna hoæi e käkä mai i ia mau hämeæa. A he aha lä ke kumu e hana ai? He hana hoæokolohe nö paha e hoæokolohe wale ai nö? He hoæopili meaæai nö paha na ka poæe e käkä nei i ia mea he kikowaena pünaewele e laæa me ka hana a ka poæe Lükia? He lokoæino maoli nö paha? Pehea lä?
æO au kekahi e hopohopo nei, no ka mea, ua hoæokomo æia kekahi o ia mau hämeæa i luna o koæu puæuwai. Maliæa o käkä æia mai a hoæokokoke mai ka æuæa me ka pöä æana i kaæu hämeæa. Hiki nö iä ia ke hoæokapakahi i ka pana æana a i æole käæili mai i nä æike a pau e pili ana i koæu pilikia, koæu wahi e hele ana, ka ikehu o ka iho, ia hana æino aku, ia hana æino aku. A inä e hemahema maila ka pana a ka puæuwai, æaæole hiki aku o ke koko i kona wahi e pono ai. E luhi mai nö ke kino a näwaliwali hoæi. E loaæa mai nö hoæi i ke kauhola, a i kekahi manawa, he make ka hopena.
Wahi a kekahi poæe æepekema, he hana æano maæalahi no ka poæe akamai ke käkä æana i nä hämeæa hoæoponopono pana puæuwai. Aia nö ma ka haleküæai e kiæi æia ai nähi lako e pono ai. Aia nö paha ke küpale i ko käkou pono a hoæonui æia ko käkou akamai ma ia hana æo ke käkä komohewa ma ko haæi hämeæa. Pëlä nö paha e æike ai i ka mea e kaupale ai i ka æino.
———
E ho‘ouna ‘ia mai na ä leka iä mäua, ‘o ia ho‘i ‘o Laiana Wong a me Kekeha Solis ma ka pahu leka uila ma lalo nei:
>> kwong@hawaii.edu
>> rsolis@hawaii.edu
a i ‘ole ia, ma ke kelepona:
>> 956-2627 (Laiana)
>> 956-2627 (Kekeha)
This column is coordinated by Kawaihuelani Center for Hawaiian Language at the University of Hawai‘i at Mänoa.