Synopsis: Many homes in Hawaiæi are still utilizing cesspools to handle wastewater. This is not a sustainable practice as it could ultimately seep into our sources of drinking water.

———

Aloha e nä hoa kanaka o ka noho pü æana ma ko käkou æäina aloha. He wahi kumuhana kaæu e häpai ai no kekahi hana i maæa iä käkou a pau, æo ia ka noho æana i ka ipu lua e hoæopau ai i ka pilikia, a pau ka hana, hoæokuæu aku nö i ka wai æino a nalo ka æino. I ka pule nei, æo au kekahi e noho ana i ka ipu lua e heluhelu ana hoæi i ka nühou küloko ma luna o ke kelepona, a æike akula au i kahi moæolelo e hoæäkäka ana i kahi e nalo ai ua wai æino lä. A he moæolelo nö ia i noæonoæo æole æia e ka hapanui o käkou hoa kanaka. He moæolelo hölina naæe ia e ao ai käkou o æinoæino auaneæi këia æäina aloha.

Nui hewahewa nä luawai pelapela ma Hawaiæi nei. Wahi a ka æOihana Mälama Olakino (æOMO), ma kahi o ke 88,000 ka nui, a æo ka hapanui hoæi, aia nö ma nä wahi kuaæäina, kahi nele i ka æönaehana paipu lawe æino. A no ia mea, e nö wale aku nö ka wai æino i loko o ka æäina. A æoiai no ka æäina mai ke 90% o kä käkou wai inu, inä e mau aku nö ia nö æana, æino mai auaneæi kä käkou wai inu. A no laila, aia ka pono i ke kanu æana i kahi pahu hoæomaæemaæe wai æino. E aho ia i ka hoæokuæu wale æia o ia wai e nö aku ai i loko o ia æäina aloha o käkou.

Wahi a ka (æOMO), aia æehä külana o ia hana he mälama æino ma Hawaiæi nei. æO ka mea mua, æo ia ka wehe æana i nä mea kino paæa ma o ke känana æia æana, ka hoæokiæo æia æana, a me ka hoæohui æia æana o nä hunahuna æino a paæa. æO ka lua o ke külana, æo ia ka wehe pau æana i nä mea ‘okanika ma o ka hoæohana ‘ana i nä mea ola näna ia e æai aku. æO ke kolu, æo ia ka wehe i nä mea ola a wehe pü me kekahi mau kemikala, æo ka naikokene, ka pokepola, a me nä æano mea æawahia like æole. æO ka hä, æo ia ka hoæopöæaiapuni æana i ka wai æino no ka hoæoulu mea kanu, a i æole ka waiho æana a omoäea.

Hiki ke æike æia, æo ka helu æehä ke külana maikaæi loa no ke ola o ka æäina a me ke kaiäulu, a i ke emi mai o ia helu, emi pü mai me ka maikaæi o ke kaiäola. æO ka helu æekahi, æo ia ka lua hoæokiæo wai hoæi, æo ia ke æano nui loa o ka nö æana o nä mea æino i loko o ka æäina me ka hoæomaæemaæe æole æia. No laila, ua emi loa mai ka nui o nä lua hoæokiæo wai e æae æia nei e ka æOMO o Hawaiæi nei, a ua päpä loa æia ma nä æäïna e küpilikiæi nei. Eia naæe, he nui nö nä lua e waiho nei mai ka wä mai i nui ai ko läkou æeli ‘ia. I këia manawa naæe, he mea nui ka hoæololi æana i nä luawai pelapela a lilo mai i pahu hoæomaæemaæe wai æino.

He wahi æike lihi koæu i këia hana, no ka mea, pëlä mäua æo kaæu wahine i hana ai ma ko mäua hale. Ua kanu æia nö kekahi pahu ma ka æaoæao o ka lua hoæokiæo wai æino, a no laila, e wehe pau æia nä mea æokanika mai loko mai o ka wai æino a æano maæemaæe maila. æO nä mea kino e koe ana, eia aku a eia mai e pauma æia nö. æO ka wai i hoæomaæemaæe æia, e kahe aku nö ia i loko o ka lua wai kahi e känana æia ai ma kona nö æana i loko o ka æäina. I ia manawa, ua æano maæemaæe mai ka wai, æaæole naæe au e inu!

E ho‘ouna ‘ia mai na ä leka iä mäua, ‘o ia ho‘i ‘o Laiana Wong a me Kekeha Solis ma ka pahu leka uila ma lalo nei:

>> kwong@hawaii.edu

>> rsolis@hawaii.edu

a i ‘ole ia, ma ke kelepona:

>> 956-2627 (Laiana)

>> 956-2627 (Kekeha)

This column is coordinated by Kawaihuelani Center for Hawaiian Language at the University of Hawai‘i at Mänoa.