Synopsis: Hawaiæi now has a “red flag” law with the hopes that there will be fewer lives lost by the use of guns.
æO ia poæo manaæo e kau aæela i luna, he æölelo noæeau ia mai nä küpuna mai a i loaæa mai i ko æoukou mea käkau ma loko o ka puke a Mary Kawena Pukui i piha i nä æölelo naæauao a nä küpuna. æo ka mea i holo ai ua æölelo noæeau nei, æo ia ke kï æana a ka haole i ke kölea i ka pü i kona wä e alualu ai i ke kölea. He hana paha ia e uluhua ai ka Hawiæi, æoiai i ka wä e kï aæe ai ka haole i ke kölea, he make kekahi, a æo kekahi, he kü paha i ka pökä, æaæole naæe e make koke, a no laila, e lele aku nö a kekahi wahi a ma laila e make ai, a i æole ia, e lilo ia i mea æai na kekahi holoholona puni æiæo. Manaæo ihola paha ka Hawaiæi he kohu æole nö ia hana, no ka mea, æo ka Hawaiæi, i kona wä e alualu ai i ka manu, me ka æupena æo ia e hele ai i ka pö, a æo ka nui manu e hei i ka æupena, e lawe æo ia a lawa, a æo ke koena, e hoæokuæu æia me ka pöæino æole o kahi kino o ka manu.
A æo ia æölelo noæeau e kau aæela i luna i poæo manaæo no këia moæolelo nei, he pili nö ia i ka pü a me kona kï wale æia æana e ke kanaka. I kekahi manawa ma kekahi mau wahi o æAmelika, he manaæo ko kekahi, e kï aku i kekahi i ka pü a make, a kau aæe ma ke kaæa, a kalaiwa akula a æoiai ke kaæa e holo ana, kï wale aku ua kanaka lä i käna pü he mau manawa me ka manaæo paha e hiki nö kekahi pökä a kü ke kanaka äna i manaæo ai e make. æO ka pilikia naæe, lele kekahi pökä æaeæa a kü kekahi keiki e päæani wale ana nö ma ka päka. I kekahi manawa, e like me nä mea i æike æia ma nä wahi like æole o æAmelika, lawe aku kekahi i nä pü hoæopiha nona iho, a kï wale aku i nä hoa papa ona ma kona kula.
Ma Hawaiæi nei, æakahi a pülima ke Kiaæäina David Ige i ka Pila Kenekoa 1466 a i lilo iho nei i känäwai i kapa æia ke Känäwai 150. Aia nö kekahi mau mokuæäina æë aæe he 16 e hoæokö ana i ia æano känäwai, a i kapa æia nö hoæi ma kekahi inoa, æo ia hoæi, æo ke känäwai “hae æulaæula”. I mea ia känäwai e emi ai ia æano make æana o nä känaka he nui i ke kï pü æia, e like me ka hana i æike æia ma ke Kula Kiæekiæe o Columbine, ke Kula Kiæekiæe æo Marjory Stoneman Douglas, a me kekahi mau wahi æë aæe o æAmelika.
æO ke Känäwai 150, he mea nui ia, æoiai, i kekahi manawa, e küæai kekahi kanaka i pü a i mau pü paha. A i kona wä e küæai mai ai, he kanaka hahai känäwai a he kanaka maikaæi o ka noæonoæo, akä ma hope mai, e hele a küpilikiæi kona noæonoæo, a e loaæa paha i ka maæi pupule, a i kekahi manawa, æo ia ka mea e holo ai ia kanaka e kï wale aku i nä känaka he nui, e like me ia mau mea i æike æia ma Columbine. A ma Hawaiæi nei i æike æia ai kekahi æano kï æana i like i ka makahiki 1999. A no laila, he mea maikaæi paha ia, i æole e æike hou æia ia æano hana mänaæonaæo. A ma nei känäwai, he hiki i ka æohana a i ka mäkaæi paha ke hoæopiæi aku i ka æaha hoæokolokolo no ke keæakeæa æana i ia kanaka, æaæole e loaæa hou käna pü. æO kekahi mau mea e kau paona ai ka æaha hoæokolokolo, æo ia ka hoæoweliweli æana a me ka höæeha æana i kekahi, ka päkela inu wai æona a päkela æai läæau æona paha a me kekahi mau mea æë aæe. E hoæomaka ka hoæokö æia æana o nei känäwai i ka lä mua o ka mahina æo Ianuali o këia makahiki aæe.
E ho‘ouna ‘ia mai na ä leka iä mäua, ‘o ia ho‘i ‘o Laiana Wong a me Kekeha Solis ma ka pahu leka uila ma lalo nei:
>> kwong@hawaii.edu
>> rsolis@hawaii.edu
a i ‘ole ia, ma ke kelepona:
>> 956-2627 (Laiana)
>> 956-2627 (Kekeha)
This column is coordinated by Kawaihuelani Center for Hawaiian Language at the University of Hawai‘i at Mänoa.