Synopsis: The conflict between quantitative and qualitative evidence in academia has tilted in favor of quantity, yet with regard to support for political agendas, quantity can be misused.
Eia au lä, æo kä æoukou wahi mea käkau ke häæawi mua aku nei i nä päkeneka o koæu aloha he hoæokahi haneli iä æoukou e nä hoa heluhelu o ka æölelo makuahine o ko käkou æäina nei, a no ka mea, wahi a kekahi poæe ua æoi aku nö paha kona waiwai ma mua o ka häæawi wale æana nö i koæu aloha “piha”, æoiai he helu kona mea e akäka ai. A ke koikoi nei ia poæe i ka waiwai o ia mea he helu. æO au naæe, ua känalua. Pehea lä ke ana æana i ka nui o ia mea he aloha ma o ka helu? He kohu æole ia æano.
Wahi a kekahi æatikala i loko o ka nüpepa West Hawaii Today, ke käkoæo aku nei he 77% o ka poæe o Hawaiæi a he 72% o ka poæe Hawaiæi i ia hana æo ke kükulu æana i ka æohe nänä nunui e kaulana nei a puni ka honua i ka laulä o kona aniani kaulona. æO ka helu æekahi ia o ka laulä, he känakolu mika hoæi, a ua kapa æia æo ka TMT kona inoa. He aha lä naæe ka manaæo o ia mau helu päkeneka a pehea hoæi i loaæa mai ai? Wahi a ka æatikala, ua nïele æia he 800 haneli poæe i pono koho wale æia aku nö ma waena mai o ka lehulehu. Nïele æia hoæi ko läkou käkoæo a küæë paha i ka TMT. Pehea lä naæe ke æano o ka nïnau? Eia hou, æo wai lä hoæi ia poæe Hawaiæi i käkoæo i ka TMT.
æAæole pëlä koæu poæe hoa Hawaiæi. Käkaæikahi wale nö nä käkoæo TMT! Inä naæe he pololei ia helu, eia ka mea e æokoæa ai ke käkoæo a æokoæa hoæi ke küæë. æO kuæu poæe hoa küæë TMT, ua mäkaukau æo ka hopu æia mai e nä mäkaæi, ka limanui æia mai, a me ka hoæopaæa æia paha i loko o ka hale paæa hao. æAæole paha pëlä ka manaæo paæa o ka poæe käkoæo TMT, pehea lä ka Hawaiæi a me ka Hawaiæi æole. Inä e hanaæino æia pëlä, e mau ana auaneæi ke æano küpaæa o ko läkou manaæo? æAæole lä!
Eia hou kekahi nïnau no ka puni æana i ka æaoæao o kekahi nïnau nona ka hapa nui o ka heluna (inä he æoiaæiæo ia heluna). Aia i hea ka pono o ka noæonoæo æana he pololei ia manaæo ma muli wale nö o kona käkoæo æia e ka hapa nui o ka poæe? He hühewa paha ka manaæo o ia poæe. æIke æia ke æano halahü o ia manaæo ma kekahi æölelo kaulana ma ka namu haole e hoæohalahala ana i ka “tyranny of the majority”. æO ia ka huli kua æia o ka manaæo o ka æaoæao hapa iki e ka æaoæao hapa nui.
æO ke koho päloka æana kekahi laæana maikaæi loa. I ke koho päloka æana ma Hawaiæi, ua kuhi æia (ma o ka nänä æana i nä koho päloka æana o nä makahiki i hala), æo ka päkeneka o ka poæe i käkau inoa no ke koho päloka æana a i koho maoli, æaæole i piha i ke 50%. Eia hou, he 70 wale nö päkeneka o ka poæe i hiki ke käkau inoa näna i käkau inoa. Me he mea lä, he 35% wale nö (a ma lalo aku paha) o ka poæe nona ka mana koho i koho i ke kiaæäina a me nä mea holo päloka o ka Mokuæäina æo Hawaiæi. Inä e helu pü æia nä keiki i piha æole nä makahiki he 18, a me ka poæe paæa hao, e emi hou aku ia päkeneka.
æO ka æoiaæiæo, ke koho æia nei ia poæe, a ke hoæämana æia nei hoæi läkou e ka hapa iki o ka lehulehu. Maliæa he tyranny ia na ka minority. Mai nö a puni i ia mea æo ka helu. He pepelo käna.
E ho‘ouna ‘ia mai na ä leka iä mäua, ‘o ia ho‘i ‘o Laiana Wong a me Kekeha Solis ma ka pahu leka uila ma lalo nei:
>> kwong@hawaii.edu
>> rsolis@hawaii.edu
a i ‘ole ia, ma ke kelepona:
>> 956-2627 (Laiana)
>> 956-2627 (Kekeha)
This column is coordinated by Kawaihuelani Center for Hawaiian Language at the University of Hawai‘i at Mänoa.
