Synopsis: As students of Hawaiian, we should not be so dogmatic in adhering to the behavioral mores we have discovered. There are always exceptions to a rule.
Aloha mai nö käkou. He æölelo noæeau æo “Kaupö æai loli”, e kau mai ana i luna. A e like hoæi me ka nui o nä æölelo noæeau, he moæolelo nö kona, a he kaona paha. æO ka moæolelo ma æaneæi, ua pili nö i kekahi aliæi o Kaupö i puni i ka æai loli, a no ia puni i kaulana ai ka poæe o ia kaha i ka æai loli. Noæu iho, æaæole au i æai i ka loli – me ka hoæomaopopo æana he loli nö ia. He æono paha, æaæole paha, koe aku ka hoæäæo.
Hoæomanaæo aæe ana au i koæu mau lä uæi. æO koæu wä ia e noho limahana ana ma lalo o kekahi hui kükulu pä pöhaku. He poæe Tonga nä hoa hana. E kükulu ana nö mäkou i kekahi pä pale kai no kekahi mea hale käkela ma kekahi kaha Koæolau o Oæahu nei, i mea e pale ai i nä æale e æaæai ana i ia kaha. I ke awakea o kekahi lä, a e like hoæi me ka mea maæa au, ua lawe mai koæu luna Tonga i mau pä mea æai na mäkou limahana. I ka noho æana i ka malu o ka heliokalope e päæina ai, æike akula au i kahi hoa hana Tonga, ua waiho maila i käna pä mea æai a ua hele kü aku i loko o ke kai papaæu. æO ka lälau ihola nö ia i kahi loli pua ma ka papa one a hoæihoæi maila i kahaone. æO ka hahau ihola nö ia i ua loli nei ma luna o kahi pöhaku i mea e pau ai ka walewale a palupalu ai hoæi ka uaua. A lawa ka palupalu, æo ko ia ala æai waha ihola nö ia. He pailua kai kupu mai i loko oæu. æAkahi hoæi ka æike o kuæu maka i ia æano hana! Me he mea lä naæe, he keu ka æono o ia kaæaka i ka loli a æo kona hoæonuæu ihola nö ia a koæu ka puæu. æO nä Tonga æue aæe hoæi, e haupa ana nö i ka pä meaæai!
He mau makahiki ma ia hope mai, e kamaæilio ana au me Kaleilehua Lindsey, he hulu kupuna e hana pü mai ana me mäkou ma ke keæena æölelo Hawaiæi, a ua häpai æia ua kumuhana nei æo ka æai loli. Nïele akula au no ko ia ala wä e iho ana i nä pali kahakai o Paæauilo, ma Hawaiæi mokupuni. Inä e loaæa mai auaneæi ia mea he loli, e æai æia paha, æaæole paha? Pane maila æo ia ala, “Nui hewahewa nä iæa æono o ke kai. He aha koæu mea e æai ai i ia mea kolokolo o ke kai?” Kohu mea lä, æaæoe wahi æono o ia mea. I mea wale nö ia e ola ai nä lä maka pöloli o ka wä wï.
æEä, e manaæo mai paha kekahi poæe he hana hoæokano ia. Eia naæe, he kumu nö paha e hoæokë ai. Maliæa paha he hoæokë æia ka loli no kona külana he æaumakua no ka æohana. Eia nö kekahi mea aæu i lohe ai i hoæopuka æia e kahi kupuna o Maui, a i æoki æia he mau makahiki aku nei a hoæopaæa æia ma luna o ka lola. He mana ia no këlä æölelo noæeau e kau ana i luna, a penei hoæi, “Kaupö æai ule lio”. A i ka puka æana mai, æo ka henehene nö ia o ko ia ala æaka. He hoæokano anei këlä?
Eia nö ka mea æäpiki. Ua aæo æia mai käkou, “Mai hoæokano i ka meaæai!” Me he mea lä, he lula paæa loa, æaæole e æaæe æia. I haæawina maikaæi paha ia no käkou e hoæopaæa ai, æoiai, he mau manaæo waiwai ko nä æölelo noæeau a küpuna mä. I mea ia e alakaæi ai i kä käkou mau hana a me ko käkou mau manaæo i ke ala maikaæi. æAæole naæe ia he lula paæa na nä känaka a pau e mälama ai i nä wä a pau. He wä nö e mälama ai a he wä nö paha e mälama æole ai. Mai noho a kuhihewa he päpä æia ka hoæokano æana i nä æai o nä æano a pau, a i nä wä a pau. He manomano a lehulehu nä æano o ka Hawaiæi.
E ho‘ouna ‘ia mai na ä leka iä mäua, ‘o ia ho‘i ‘o Laiana Wong a me Kekeha Solis ma ka pahu leka uila ma lalo nei:
>> kwong@hawaii.edu
>> rsolis@hawaii.edu
a i ‘ole ia, ma ke kelepona:
>> 956-2627 (Laiana)
>> 956-2627 (Kekeha)
This column is coordinated by Kawaihuelani Center for Hawaiian Language at the University of Hawai‘i at Mänoa.
