Synopsis: The Naæi Aupuni election was set to end on Nov. 30, but the U.S. Supreme Court granted an injunction blocking this Hawaiian self-governance election while the 9th Circuit Court of Appeals considers the opposing case filed by the Grassroot Institute.
———
æAuhea æoukou e nä kupa o këia pae æäina, mai ka moku o Keawe a hiki i Niæihau o Kahelelani.
I këia mau lä, nui ka hoihoi o ka poæe mai æö a æö æoiai e hoæokolokolo æia nei e ka æAha Hoæokolokolo Kiæekiæe o æAmelika Hui Pü æIa ka nïnau no ke koho päloka æana e mälama æia nei e Naæi Aupuni.
æO ka lä 30 o Nowemapa ka lä i manaæo æia no ka helu æana i nä päloka, akä, ma ka lä 27 o Nowemapa, ua hoæopaneæe æia e ka hope luna känäwai æo Anthony Kennedy, ka helu æana i nä päloka a ka poæe Hawaiæi i waiho ai no ke koho æana i mau æelele no ka æAha Naæi Aupuni. He æaha ia e kükäkükä ai ua mau æelele nei i ke ala politika küpono no ko käkou lähui e holomua ai.
æO ka nïnau e häpai æia nei, æo ia ke kü æana a me ka æole o ia æano koho æana i ke känäwai, æo ia hoæi, na ka poæe Hawaiæi wale nö e koho. æO ia nö ke kumu e küæëæë nei kekahi hui i këia æano koho æana. Ua manaæo läkou e hoæonoa i ke koho æana, na nä makaæäinana a pau o Hawaiæi e koho, ka mea ia e külike ai me ke kumukänäwai. Ke kuhi æia nei ka pilina ma waena o OHA, Naæi Aupuni, a me ka Mokuæäina æo Hawaiæi, he kumu ia e noa ai ke koho. Wahi a läkou, æoiai ua waiho mai ‘o OHA i nä kälä he $2.6 miliona no ka pono o Naæi Aupuni, he mea ia e kuleana ai ka lehulehu.
Hoæohana ihola æo Naæi Aupuni i kahi papa inoa a Kanaæiolowalu i kükulu ai ma lalo o ke känäwai “Act 159” o ka Mokuæäina æo Hawaiæi, i mea e holo ai këia koho æana. æO ka poæe küæë naæe, ke æölelo nei æaæole läkou i æäpono i ke kau æia o ko läkou mau inoa ma luna o ia papa inoa a Kanaæiolowalu.
I æOkakopa o këia makahiki, æï maila æo J. Michael Seabright, kekahi luna känäwai pekelala no këia hihia ë æo këia koho päloka æana a Naæi Aupuni, æaæole nö ia e kü i nä känäwai küloko a me nä känäwai mokuæäina. A ua hoæopiæi æia ka æAha Kaæapuni Helu 9 ma o kekahi noi küikawä e æäkeæakeæa æia ka helu päloka æana. Inä e höæole æia këia hoæopiæi æana, e waiho æia nö këia hihia i mua o ka æAha Hoæokolokolo Kiæekiæe o æAmelika Hui Pü æIa.
I ka lä 2 o Këkëmapa, ua hoæopaneæe æia ka helu æana i nä päloka a hoæokolokolo æia këia nïnau e ka æAha Kaæapuni Helu 9. I këia manawa, ke kakali nei käkou æo ka lohe æana i ka hoæoholo æana o ia æAha. I këia wä a käkou e æike nei, ua kaæawale nä känaka o ko käkou lähui. Aia nö ma nä æaoæao æelua o këia nïnau. No ka poæe käkoæo koho, æo ka wä küpono këia e koho ai a hoæokumu ai i aupuni ponoæï no käkou. æO ka poæe küæë, he küæë ia i ka pilina me æAmelika Hui Pü æIa. æAuhea æoe e Hawaiæi?
———
E ho‘ouna ‘ia mai na ä leka iä mäua, ‘o ia ho‘i ‘o Laiana Wong a me Kekeha Solis ma ka pahu leka uila ma lalo nei:
>> kwong@hawaii.edu
>> rsolis@hawaii.edu
a i ‘ole ia, ma ke kelepona:
>> 956-2627 (Laiana)
>> 956-2627 (Kekeha)
This column is coordinated by Kawaihuelani Center for Hawaiian Language at the University of Hawai‘i at Mänoa.