Synopsis: The battle of words between Republican presidential candidates Donald Trump and Ted Cruz is considered by many to be petty and unpresidential, but in Hawaiian thinking, words are imbued with spiritual power and can cause harm if let loose into the world.

æEä, e nä hoa kiaæi o ka nohona waipahë. Eia nö käkou ke hoæomanawanui nei i nä loina o nä lähui æelua a me ko läua manaæo like æole no ia mea he æölelo. Pehea lä ko æoukou manaæo no këlä nïnau e kau maila ma luna aæe nei? Wahi a kahiko, he mana nö. Ua kaulana mai nei ka æölelo noæeau, penei hoæi: I ka æölelo nö ke ola, i ka æölelo nö ka make. Ua paæa ihola nö ia manaæo i loko o ka puke a Mary Kawena Pukui, æÖlelo Noæeau, a ua laha aæela nö hoæi i nä känaka a pau näna e hoæoikaika nei i ka hoæöla æölelo Hawaiæi i këia au e ola käpekepeke nei.

I këia pule, ua hoæouka æia maila kahi kaua æölelo ma waena o kekahi mau moho e holo päloka nei no ke külana Pelekikena o æAmelika Hui Pü æIa ma ka æaoæao Lepupalika, æo ia hoæi æo Donald Trump läua me Ted Cruz. Eia nö ka mea i æupu mai ai ka pilikia. Ua höæike æia kekahi kiæi o Melania Trump ma luna o ka paena pünaewele æo Facebook, a æaæohe ona lole! Ua manaæo æia këia hana he hana æino iä Melania i hana æia e Ted Cruz, a æo ka pänaæi akula nö ia o Trump, ma luna o ka Twitter, ma o ka höæike æana nö hoæi i kekahi kiæi e hoæohälikelike ana iä Heidi Cruz, ka wahine a Ted, me Melania. Eia hoæi ka mea æäpiki, he nani æiæo nö ke kiæi o Melania a he æalaæuka ka nänä æana o Heidi ma loko o ia kiæi. Mai ka lani nö a ka honua, kahu ka æena o kahi Cruz, a kapa akula æo ia iä Trump i ka höhë kahe wale o ka æüpë.

I ka manaæo o kekahi poæe, he hana kamaliæi ke æano o këia kaua æölelo ma waena o ua mau moho lä a æelua, a æaæole ia he hana näna e höæike mai i ke æano pelekikena o läua. Kuhi aku nö läkou i ka luæuluæu o ka naæau o ka poæe o Brussels me ka manaæo æo ia ka hihia a ua mau moho nei e kau ai ka noæonoæo. Eia naæe ke lohe æia nei ka hauwalaæau a ka poæe kükala nühou no ka hana kamaliæi a läua ala.

Eia mai koæu manaæo, e nä hoa heluhelu, i lohe æoukou. He weliweli nö ka hana hoæohaeweli e æike æia nei ma nä wahi mai æö a æö a puni ka honua, a he mea küpono ko käkou makaæala a küæë hoæi i këlä æano hana kohu æole. Eia naæe, no ka poæe Hawaiæi, he mana ko ka æölelo a he æeha hoæi kä ke küamuamu. æAæole ia e puehu wale æia e ka makani a æaæole käkou e puni i ka æölelo noæeau a ka haole ë he æeha kä ka läæau a me ka pöhaku, æaæole naæe he æeha a ka huaæölelo. æAæole lä! He æeha nö! Ke puka mai, e lele mai nö kona æino a kau mai ma luna o kona luaahi, a eia aku nö a eia mai, he make ka hopena.

No laila, e nä hoa heluhelu, i loko nö o koæu hoæopailua æia mai e ua mau moho nei, æaæole au e hoæohalahala aku i ko läua kaua æölelo æana. He hana nö ia e pale ai i ka æino. æAæole hiki ke häæawi aku i kekahi papälina e like me ka loina a ka haole. Aia ka palekana a küamuamu æia ke akua lele. æO ia wale nö kona mea e hoæi ai i kona kahu.

———

E ho‘ouna ‘ia mai na ä leka iä mäua, ‘o ia ho‘i ‘o Laiana Wong a me Kekeha Solis ma ka pahu leka uila ma lalo nei:

>> kwong@hawaii.edu

>> rsolis@hawaii.edu

This column is coordinated by Kawaihuelani Center for Hawaiian Language at the University of Hawai‘i at Mänoa.