He mū ‘o ia! E ao nō ka ma‘i!

Synopsis: A new strain of bacteria has afflicted a Pennsylvania woman, and there is no antibiotic that can combat this “super bug.” Bacteria, like other living organisms, are fighting for survival. They are morphing into drug-resistant strains to stay alive.

Aloha nö kä hoæi käkou känaka!

Eia aæe kahi mü æino ke halihali maila i kahi maæi hou i æike æole æia ma mua, a ua hiki æole hoæi ke paæi æia kona poæo. He maæi lele ke æano a æakahi hoæi a æöæili aku i æAmelika, ma ka Mokuæäina æo Pennsylvania. æO ke æano hoæi o ia maæi, nä kekahi koæohune ia e halihali mai i o käkou nei. æO ka mea weliweli hoæi, æaæohe ona läæau e lapaæau ai. æO ka mea e loaæa ana i këia maæi, inä e komo ka mü i loko o ka æönaehana kahena koko o kona kino, æaæohe ona mea e ola hou ai.

Mai hea mai lä i æöæili mai ai këia æano mü a no ke aha i pau ai ka make a nä läæau pale mühune æino e hoæohana æia nei? Wahi a ka poæe hana läæau lapaæau, æo ia ke æano o ia mea he koæohune. He wä nö e make ai i ka pale mühune æino, eia naæe, æo ka nui o ia æano lapaæau æana, he wä nö auaneæi e lawa ai ua mü nei i kona pepehi mau æia. Ua hele nö a pale æo ia i ka make a ka läæau.

A pehea lä i hana ai? æO ka loli liæiliæi nö ia o kona æano i mea e ola ai. æAæole nö a he wä, pau mai kona æaoæao näwaliwali. Hele nö hoæi a ikaika ma nä æano a pau a æaæohe ona mea e make ai. Eia kekahi poæe ke wänana nei i ka hopena o ia mea he pale mühune æino. E pau ana nö kona pono. Aloha nö kä hoæi käkou! Maliæa e pau loa auaneæi ka lähui kanaka i ka mü!

æAæole koæu he makaæu e makaæu wale ai nö. æAæole hoæi ia he lohe pepeiao wale nö iä Kalehuawehe. He æike maka nö naæe ia iä Kuaokalä. He mau makahiki aku nei, ua pau ka pono o ke oloolonä ma waena o nä iwi o koæu kuli.

No laila, ua kaha æia ke kïkala i mea e hoæokomo ai i kekahi æami hoæokuæina lewa. Ua maikaæi ka polapola æana no kekahi wä. A hala naæe he mau mahina, ua hele a wela a æulaæula hoæi ka æili o ia wahi a ua komo hou aku nö au i loko o ka haukapila e hoæoponopono æia ai.

Eia kä, æo kahi mü kai komo mai a ua kapa æia he staphylococcus aureus. A ma hea mai lä ua mü nei? æAæohe no i maopopo. Mai ia manawa mai, he huaale pale mühune æino koæu hoa o këlä lä këia lä. Näna nö i pale aku këlä mü. Eia naæe, æaæole hiki ke pepehi æia a make loa.

Iaæu e hoæomanawanui ana i këia maæi, eia aku nö a eia mai, höæike akula au i koæu moæolelo iä haæi. æAæole nö e nele ka paæa æana iä ia o kekahi moæolelo e pili ana i kahi hoa i loaæa i këia æano mü. Wahi a kekahi æatikala, he 500,000 känaka i këlä me këia makahiki e loaæa ana i këia æano maæi lele.

Ua püæiwa nö hoæi au i ka æike æana ë he 30% o nä känaka a puni ka honua nei e lawelawe nei i këia koæohune. Aia nö ma ka ihu a ma loko loa paha o ka puæu, a aia nö hoæi ma ka æili. æAæole naæe läkou e pilikia loa. Aia a komo ka mü i loko o ka æönaehana kahena koko, æo ia ka wä e weliweli ai. Hana nui ka pepehi æana i ia mü. æOki loa hoæi këia mü hou. E ao käkou. He alahula ka haukapilanona. Küpono nö paha ke kapa æia o ia wahi i ka hale maæi!

E ho‘ouna ‘ia mai na ä leka iä mäua, ‘o ia ho‘i ‘o Laiana Wong a me Kekeha Solis ma ka pahu leka uila ma lalo nei:

>> kwong@hawaii.edu

>> rsolis@hawaii.edu