Synopsis: There are many problems that arise from the proposed North Dakota access pipeline.
He pilikia nui ke kükulu æia o këlä wahi paipu ‘aila ma Dakota æÄkau e lohe æia nei. Ua mähuahua ka nui o ka poæe küæëæë, mai kekahi mau haneli æöiwi æAmelika a i ka æekolu kaukani. Nui ka æiæini o kekahi poæe e kükulu i paipu no ka hoæokahe æana i ka æaila mai Dakota æÄkau a hiki i æIlinoe, he 1,170 mile. A ma kahi o ka $3.7 piliona ke lilo i ke kükulu æana i ia paipu. E halihali æia nö he 470,000 pälela æaila i këlä lä këia lä.
No ka poæe æöiwi o æAmelika naæe, he mea ia e pilikia nui ai ka æäina a me nä känaka nö hoæi. Makaæu läkou o haki këia paipu ma lalo o ke kahawai æo Mikouli a komo ka æaila i loko o ka wai. He hehikü këia i nä pono sivila o ka poæe æöiwi näna e hoæohana i këlä wai i mea e ola ai.
Ua huliämahi nä æöiwi mai nä mokuæäina æë aæe no ke käkoæo æana, a ua pau pü nö me kekahi poæe küæë i ke kükulu æia o ka æohe nänä nunui ma luna o Mauna Kea. I hele mai läkou no ke käkoæo æana i ka poæe æöiwi o Standing Rock. æO Pua Case, æo Hawane Rios, æo Kalaemano Kyser Jr., a me kekahi poæe hou aku o Hawaiæi, ua hele mai no ke käkoæo æana æoiai ua like këia me ka hana æino ma luna o Mauna Kea.
Eia hoæi kekahi pilikia. Ua häpai ka pelekikena Obama he känäwai e emi ai ko käkou kaukaæi æana ma luna o ka æaila. Na këlä paipu e hoæohaumia i ke kumu wai. Wahi a ka poæe käkoæo paipu, e aho nö ia paipu ma mua o ka halihali i luna o nä kalaka a kaæaahi paha. E hoæomaopopo käkou i ka moæolelo no ka hanini æana o ka æaila ma æAmelika a me Kanakä ma muli o ka hemo æana o nä kuæina paipu. Ua æoi loa aku ma mua o ka hanini æana mai nä kalaka a me nä kaæaahi. Ua æike æia ma loko o ka nüpepa këia moæolelo no ka hanini æana o ka æaila mai ka paipu Keystone XL. I loko o hoæokahi makahiki, he 12 hanini æana. I ka lä 2 o æApelila, MH 2016, ua hanini he 16,000 kälani æaila a ka Hui TransCanada ma loko o ka wai ma Dakota Hema. Aia wale nö a kelepona akula kekahi mahiæai no ka höæike iä läkou, pëlä i maopopo ai.
Eia nö ka mea hopohopo, æehia hanini æana i æike æole æia e ka hui? æO ka paipu ma Dakota æÄkau ka mea näna i hoæopöæino ka wai o ke Kahawai Mikouli. Ua höæole æo Obama i ka paipu Keystone XL ma Dakota Hema. Pehea ana ka manaæo o Trump no ka paipu ma Dakota æÄkau?
Ma ka hoæolaha æana i këia hihia, he aha ke kuleana o ka poæe päpaho? Inä e hoæohana æia ka huaæölelo “protest”, e manaæo ana paha ka mea heluhelu he hana æino ia. He küæëæë naæe ia i ka æino a he käkoæo hoæi i ka mälama æäina i ka manaæo o ka poæe Hawaiæi. I ka manaæo o ka poæe e lawelawe nei i këia hana, he mau “protector” läkou i ka pono o ka æäina. Eia ka mea mänaæonaæo. Ua kï æia aæe nei i ka pü he mau poæe küæëæë. Ua kï æia e nä mäkaæi aupuni. He pökä laholio a he pökä kïkï pepa ke æano.
E ka mea heluhelu, he kumuhana nui këia e nalu ai, no ka mea, he mana nui ko ke kaæana æana i ka æike pono. Pëlä wale nö ia e laha ai. E wiwo æole!
———
E ho‘ouna ‘ia mai na ä leka iä mäua, ‘o ia ho‘i ‘o Laiana Wong a me Kekeha Solis ma ka pahu leka uila ma lalo nei:
>> kwong@hawaii.edu
>> rsolis@hawaii.edu
a i ‘ole ia, ma ke kelepona:
>> 956-2627 (Laiana)
>> 956-2627 (Kekeha)
This column is coordinated by Kawaihuelani Center for Hawaiian Language at the University of Hawai‘i at Mänoa.
