Synopsis: The Hawaiian language is making a comeback from the brink of death. The initial shift away from a thriving history, however, should serve to remind us of its fragile nature. Just one generation of neglect, and it could be gone.

Ma hope o nä makahiki he nui a lehulehu o kona kü æana i ka moku, ua æike æia ka haæahaæa æana mai o ke külana o ka æölelo kanaka ma kona mau moku æäina ponoæï nö i noho ai a kupa. A hala hoæi he mau hanauna me ka hoæoili æole æia mai o ka æölelo, e akäka mai nö ka hopena æino o ia ala, æo ia ka nalo loa æana. Ua æike æia hoæi nä æöuli o ia hopena ke aæo æole æia nä kamaliæi o kekahi hanauna. Hapa mai ka nui o nä kumuhana e kamaæilio ai ma ka æölelo kanaka, a hapa mai hoæi ka nani o ia kamaæilio æana. E mau ana paha ka mäkaukau hoæomaopopo o ia hanauna ke lohe aku i ka æölelo kanaka, eia naæe, e hapa loa mai ka ikaika hoæopuka manaæo.

A i ka lua o ka hanauna, pau loa ka mäkaukau hoæomaopopo a pau pü hoæi me ka mäkaukau walaæau, a æo ke kü mai nö ia o kekahi æölelo æë ma kona wahi. Hele nö a pëlä ka hopena, e koe ana paha kekahi mau küpuna i wali iä läkou ka æölelo a ka poæe kahiko, æaæole naæe e hiki ke hoæoili mai i ko läkou manaæo i nä mamo ma o ua æölelo lä. Aia ka ili mai o ka manaæo i nä hanauna o ia hope mai a kükulu æia ma loko o ka æölelo haole. He malihini ana kekahi hanauna i kekahi a e älai æia ka æike i ka moæolelo maoli o ka æohana a me ka lähui.

I ka æike æia æana o këia hopena æino, ua æeu mai nö kekahi poæe i ka mälama æana i ka æölelo e koe ana a me ka æölelo i paæa i loko o nä palapala. æAæole naæe ia he mea e ola hou ai ka æölelo kanaka ma loko o ke kaiäulu. E käkaæikahi wale ana nö nä känaka e paæa ana iä läkou ka æike hoæomaopopo i ka æölelo Hawaiæi, a æo ka hoæopuka æana naæe i ia æölelo ma ka waha, æaæole hiki. Ua ahuwale ka hopena o ia ala. æAæole nö a he wä, e make ana ka æölelo Hawaiæi. No laila, ua hoæokumu æia kekahi mau kula no ka hoæonaæauao æana i nä kamaliæi ma o ka æölelo Hawaiæi, no ka mea, ma o nä kamaliæi e ola hou ai ka æölelo. A he ola wale nö ia i ka wä. Aia ka hoæomau æana a hoæoili hou æia ka æölelo ma luna o kekahi hanauna aku.

No laila, æaæole lawa ka hoæöla æana i loko o hoæokahi wale nö hanauna. Aia ke ola mau a komo ka manaæo i loko o nä känaka o këlä me këia hanauna, a he kuleana nui ka hoæoili aku o läkou i ka æölelo a paæa i kekahi hanauna aku. æAæole e ola ka æölelo i ka hoæoikaika æana a hoæokahi wale nö hanauna æeleu. Hoæokahi wale nö hanauna o ka huli kua æana i ia kuleana, e häæule pahü nö kahi manaæo hoæöla æölelo.

Eia nö ma Hawaiæi nei, ke hoæopuka æia nei ka æölelo Hawaiæi e nä hanauna like æole. He käkaæikahi wale nö naæe ka nui o ia poæe pau loa. Eia nö nä keiki a kekahi hanauna ke hänai nei i kä läkou mau keiki ma o ka æölelo Hawaiæi. æAæole naæe e lawa. Aia a lawelawe ka hanauna kamaliæi i ia kuleana æo ka hänai æana i kä läkou mau pua ma ka æölelo Hawaiæi, a pëia aku ana, a laila e paæa ai ke külana ola o ke æölelo.

E ho‘ouna ‘ia mai na ä leka iä mäua, ‘o ia ho‘i ‘o Laiana Wong a me Kekeha Solis ma ka pahu leka uila ma lalo nei:

>> kwong@hawaii.edu

>> rsolis@hawaii.edu

a i ‘ole ia, ma ke kelepona:

>> 956-2627 (Laiana)

>> 956-2627 (Kekeha)

This column is coordinated by Kawaihuelani Center for Hawaiian Language at the University of Hawai‘i at Mänoa.