Synopsis: As we engage in the regenesis of Hawaiian, it is important to preserve whatever we can. Because most speakers today are first-language speakers of English, English word order tends to inform the new Hawaiian. We should attend to this lest it be said that we speak English in Hawaiian.

Aloha mai nö käkou e nä hoa e hoæoikaika nei i ka hoæöla æölelo Hawaiæi. Ua paæa iä käkou ka moæolelo o ke emi loa æana o kä käkou æölelo makuahine, a ua æike æia hoæi, i loko o këlä mau makahiki he 35 i hala, ka huliämahi æana o kekahi poæe minamina æölelo ma loko o ia hana æo ka hoæöla æölelo makuahine. A eia nö ke ili mai nei ka æölelo kanaka ma luna o nä hoæoilina o ka hanauna hou. He aha lä naæe kä käkou æölelo e lohe nei? Ma loko o nä hanauna he æelua a æekolu paha o ke käohi æia æana o ka æölelo, he wahi welo kuana æike anei koe i ka ili mai ma luna o käkou?

E huikala mai, e oæu poæe makamaka hoæöla æölelo, i kä æoukou mea käkau nei, no ka häpai æana i këia nïnau kohu hoæohalahala a hoæokaumaha nö paha i ka naæau. æAæole kä pëlä ka manaæo. He mahalo wale nö koæu i ka poæe e hoæoikaika nei i ka hoæöla æölelo, a he manaæo paipai koæu e noke aku käkou a lei æia aæe i ka lei o ka lanakila. A ua maopopo, æaæole ia he pahuhopu loaæa wale. He nui naæe nä kuæia e hoæolalau ana i ke ala e hiki aku ai i laila. Eia hou, æaæohe wahi ola o ka æohi häpuku i ka iæa o Kapaæau. æO ke komo loa aku o ka manaæo haole i loko o ka iwi hilo, æaæohe wahi mea a hemo mai. A no laila, e ao käkou i ka pono hoæopuka wale aku i ka æölelo, æoiai ua kükulu æia ka manaæo ma luna o ka paepae a ka haole, a æo ka hopena, æo ia ka puka æana o ka manaæo haole ma o ka æölelo Hawaiæi.

Pehea lä naæe e ola hou ai ka manaæo Hawaiæi i loko o ka æölelo Hawaiæi? Eia mai nö koæu wahi manaæo i æike æoukou. E mälama æia ke kaæina o nä huaæölelo ke puka mai i ka waha. æOiai æo ka æölelo haole ka mea o ka hapanui o käkou i hänai æia ai, æo ke kaæina nö o nä hua haole ke paæa nei iä käkou. Penei kekahi laæana o ka æölelo haole: fish and poi. Ua maæa naæe käkou i kekahi æano kaæina ma ka æölelo Hawaiæi, æo ia hoæi: ka æai a me ka iæa. He mea æano æë ke puka mai me këia: ka iæa a me ka æai. A he aha lä ke kumu? Maliæa, no ka pili æohana o ke kalo iä käkou känaka, æo ia ke kaikuaæana o nä känaka a pau, æo ia kona kumu e puka mua mai ai. Ua maæa nö, æaæole paha e hühewa ma laila.

Eia nö kekahi laæana ma ka æölelo haole: æo here and there. æAæole pëlä ke kaæina ma ka æölelo Hawaiæi. He hoæopuka æia penei: ma æö a ma æaneæi. A pëia hoæi æo this and that, ua hulihia ke kaæina ma ka æölelo Hawaiæi, penei: këlä me këia. A no ke aha lä e æokoæa ai? Noæu iho, ua æokoæa ke kuana æike o ka Hawaiæi a æokoæa ko ka haole. Me he mea lä, e hoæomaka ka nänä æana o ka haole ma kona wahi e kü nei, a æo ke kuana æike naæe o ka Hawaiæi, e hoæomaka nö ma kahi æë a e hoæi mai nö i kona wahi e kü nei. æAæohe hewa o laila a æaæohe hoæi he pololei. He mau kaæina wale nö ia, a ua æokoæa kekahi a æokoæa hoæi kekahi. He mea maikaæi ko käkou mälama æana i ka pono o nä mea æelua. æAæole e hoæokaæina æia kekahi ma luna o kekahi.

E ho‘ouna ‘ia mai na ä leka iä mäua, ‘o ia ho‘i ‘o Laiana Wong a me Kekeha Solis ma ka pahu leka uila ma lalo nei:

>> kwong@hawaii.edu

>> rsolis@hawaii.edu

a i ‘ole ia, ma ke kelepona:

>> 956-2627 (Laiana)

>> 956-2627 (Kekeha)

This column is coordinated by Kawaihuelani Center for Hawaiian Language at the University of Hawai‘i at Mänoa.