Mauiakama: Aloha ʻāina ʻoiaʻiʻo

Synopsis: Valuable lessons are available at language immersion camps such as Mauiakama but language learning is not the most important. Caring for the land because the land takes care of us, is a basic obligation. Language only supports the process.

Aloha mai käkou e nä hoa haumäna e paæu nei i ka hoæopaæa mai i ka æölelo makuahine, ka mea hoæi e mau ai ke ea o ka æäina i ka pono. Aia wale nö ia pono a mälama käkou i ka æäina. Aia i laila ke ö e mau ai ko käkou ola honua æana.

I këlä pule aku nei, ua mälama æia he hoæomoana hoæoikaika æölelo Hawaiæi ma Maui, a ua kapa æia ka inoa æo Mauiakama e like me ka æölelo noæeau e hoæomanaæo æia ana ka inoa o kekahi aliæi nui o Maui, æo Kamalalawalu. A ua päkuæi æia mai nö ka æölelo “Aloha æÄina æOiaæiæo” i æole e poina he aliæi ka æäina a he kauä wale nö ke kanaka.

He æoiaæiæo nö ka lilo æana o ka æölelo Hawaiæi he mea nui ma ia hoæomoana, akä, ua hoæomaopopo æia mai mäkou haumäna no ke külana o ka æäina. E æole ia, mäæona ai ka æöpü. No laila, æo ka haæawina nui, e huli nö ka lima i lalo a e lomilomi i ka æäina i mau ai hoæi kona hänai æana iä käkou. No laila, æo ka mälama æäina ka haæawina koæikoæi, a ua mälama æia nä hana a pau ma o ka æölelo Hawaiæi. He mea nui ka æölelo, akä, ua hapa mai kona koæikoæi i mua o ko ka æäina.

æO ka hapanui o ka poæe i laila, he mau haumäna æölelo Hawaiæi mäkou nona nä külana mäkaukau like æole. æO kekahi, he hana nui ka wehewehe piha æana i ka manaæo ma o ka æölelo Hawaiæi, a æo kekahi, he æano poeko nö. He kökua aku a kökua mai ka hana. æO ka waiwai o këia æano hana, æo ia ka puka æana mai o ka æölelo æoiai ka lima e huli ana i lalo. æO ka poæe hapa mäkaukau, ua hiki nö ke lohe i ka æölelo a ka poæe mäkaukau a hopu mai i ka manaæo o ka æölelo ma o ka nänä æana i ka hana a ka lima. A inä e hoæäæo ana läkou e wehewehe i ko läkou manaæo, a æaæole lawa nä huaæölelo e möakäka ai, aia nö kekahi hoa näna e kökua mai. Eia hou, ma ka nänä æana o ka maka a me ka hoæolohe o ka pepeiao, e paæa mai ana nä æölelo e akäka ai ka manaæo, a he hoæopilipili wale aku nö ka hana.

I loko o nä lä he æeono wale nö, kaæapuni mäkou iä Maui me ka hana ‘ana i nä hana like æole e pono ai ke ea o ka æäina. æO æÏao hoæi kekahi. Ua piæi nö i uka a ua hoæähu i nä pöhaku i loko o ke kahawai i mea e pani ai i kekahi hapa o ka wai a kahe ai kekahi hapa ma loko o ka æauwai. I laila i moæolelo mai ai kekahi alakaæi, æo Kaleikoa Kaæeo, no ka luku æia o nä koa o Kalaniküpule ma loko o ke kaua i kapa æia æo Kaæuwaæupali. æO ke kumu i kapa æia ai pëlä, e æuwaæu ana nä manamana o nä koa i nä pali ma ka hoæäæo æana e pakele i ka make.

Nui ke aloha no ia poæe koa. Ua æike au i ka paæakikï o ka hehi æana ma luna o nä pöhaku o ke kahawai. Oki loa paha ka pinana a ke koa i ka pali æoiai kona höæauheæe æia e ka æenemi!

He nui hou aku nä hana i lilo i haæawina, æaæole naæe e pau i ka haæi æia ma æaneæi. æO ka mea e hoæomaopopo ai, ke mälama hou æia æo Mauiakama i këia makahiki aæe, mai kuæihë, e aloha æaina æoiaæiæo aku nö.

E ho‘ouna ‘ia mai na ä leka iä mäua, ‘o ia ho‘i ‘o Laiana Wong a me Kekeha Solis ma ka pahu leka uila ma lalo nei:

>> kwong@hawaii.edu

>> rsolis@hawaii.edu

a i ‘ole ia, ma ke kelepona:

>> 956-2627 (Laiana)

>> 956-2627 (Kekeha)

This column is coordinated by Kawaihuelani Center for Hawaiian Language at the University of Hawai‘i at Mänoa.