Synopsis: I’m sure the super blue blood moon that made a rare appearance early Wednesday morning in our skies was something to behold. Those lucky enough to see it will no doubt cherish it forever. Are there words in Hawaiian to indicate such an event? Let us know.
———
Aloha e nä hoa kilo lani. Ua hiaæä nö paha kekahi o æoukou a hiki i ke kulu aumoe. Ua pömaikaæi nö hoæi paha i ka æike maka aku i ka mahina ma ka palena loa o kona mähuahua æana a popohe pono kona kau æana mai i ka lewa. A no kona kaæahele æana mai a puni ka honua poepoe nei, he æano æololaha analahi kona ala o ka holo æana, a hiki maila ia ma kahi kokoke loa iä käkou, æo ia nö kona mea i nunui ai ke nänä aku. He kapa æia ua külana nei o ka mahina he “super moon”. A æoiai, æo ka lua ia o kona piha æana i loko o ka mahina hoæokahi, he “blue moon” kona kapa æia. Eia hou, i ia wä nö i kaæa mai ai ko käkou poepoe honua ma waena o ka lä a me ka mahina, a pouli piha mai nö ka mahina.
E piæo mai ana ka mäæamaæama a ka lä a puni ke kino poepoe o ka honua nei, a pä aku i ka mahina, he pükoko mai ke kohu o kona kino ke nänä aku. Wahi a kekahi mea kilo lani nona ka inoa o Brad Tucker no ke kulanui aupuni o æAukekekulia, æo ke kumu mai o ia kohu o ka mahina, ma muli ia o ka pä æana o ke alaula i ka napoæo æana o ka lä, a me ka mäæamaæama o ka pukana lä i ka wä like. æEä, he lohe æölelo lohe wale nö ia iä Kalehuawehe, a he æike maka nö hoæi ia iä Kuaokalä.
Aloha nö kahi keiki æike æole i ka helu pö æo au. Ma mua iki o ka iho æana mai o nä æëheu o ke ahiahi o ka Pöæalua nei, kiæi aku ana au i kuæu Kama ma kona wahi kula i uka o Kapälama, a i ka piæi hou æana i ke alaloa æo Likelike, no ka hoæi æana i nä pali häuliuli o ke Koæolau, a i ka hala æana nö o ke alanui æo Nälaniæehä, aia lä, i luna aku o nä æiuæiu o Kilohana, e æöæili mai ana ka mahina me kona nani a pau e pä könane mai ana i o mäua lä. æAkahi hoæi kona nui, a æakahi hoæi ka æike æana o kuæu maka i ke keu o ia nui. E napoæo ana ka lä i ia manawa, a æaæole nö i älai æia kona mäæamaæama e ke kino poepoe o ka honua. A no laila, æaæole i æike æia kona æaoæao æula. Aia nö naæe i ke kulu aumoe o ia pö, æo ia nö ka wä i æike æia ai ia mahina e kaulana ana i ka pükoko o kona kohu, æo ia hoæi, he “blood moon”. Ua paæuhia nö naæe kahi keiki æo au i ka hiamoe, a nö ia kumu, he lohe pepeiao wale nö kuæu æike.
Wahi a ka lohe, he 150 makahiki i hala mai ka wä mai i æike æia ai këia æano mahina aæu e kapa aku nei i ka “mahina pükoko nui”. æEä, e ka poæe haæi leæa i ka helu pö, e huikala mai i ka pono haku wale æana nö i këia æano æölelo. Maliæa ua paæa æë i kekahi o æoukou nä inoa o ia mau külana o ko käkou mahina. Hele a pëlä ka paæa o ka æike, e æoluæolu, e höæike koke mai i nä hoa heluhelu, i naæauao ai käkou a pau. Maliæa, ua hiki ke käkau i kekahi moæolelo no Kauakükalahale. E hiki hou mai ana paha ia æano mahina pükoko nui ma këia hope koke aku nei, æaæole paha. He 150 paha makahiki nö paha ke hala ana ma mua o kona æike hou æia. Aia ka pono æo ka hoæolako æana i kä kakou æölelo aloha i nä huaæölelo e akäka ai nä külana a pau o ka mahina.
E ho‘ouna ‘ia mai na ä leka iä mäua, ‘o ia ho‘i ‘o Laiana Wong a me Kekeha Solis ma ka pahu leka uila ma lalo nei:
>> kwong@hawaii.edu
>> rsolis@hawaii.edu
a i ‘ole ia, ma ke kelepona:
>> 956-2627 (Laiana)
>> 956-2627 (Kekeha)
This column is coordinated by Kawaihuelani Center for Hawaiian Language at the University of Hawai‘i at Mänoa.
