Synopsis: Shame can be detrimental to aspirations, and so we often see it as a bad thing. However, there is value to keeping a little bit of shame around to prevent us from being too audacious and to remind us that we are social creatures whose actions affect others. My friend, Noæeau Warner, taught me that.

———

Aloha e nä makamaka o ka æölelo Hawaiæi. He nïnau wähi püniu këia aæu o ka häpai æana aæe i mua o ke alo. Penei hoæi, ähea e paæa pono ai iä käkou kä käkou æölelo makuahine? Kuailo? I ka manaæo o kekahi poæe, aia nö ka paæa a lawa ka æölelo e höæike möakäka ai i ko läkou mau manaæo a pau e kupu mai ana a maopopo leæa hoæi i ka hoa walaæau. A no kekahi poæe, aia nö paha ka paæa i ka helu æana i nä inoa alanui i mua o ka häwäwä æike æole. Noæu iho, æaæohe nö paha au e æike i ia külana æo ka paæa pono o ka æölelo, æoiai ua hänai æia ma kekahi æölelo æokoæa a eia nö ua æölelo æokoæa lä ke alakaæi nei i koæu noæonoæo.

E æölelo mai ana paha kekahi poæe he loli ko ka æölelo a æaæole nö he wä e paæa pono mai ai. A pehea lä ka pololei a me ka hühewa paha o ia manaæo, noæu iho, he haumäna au a hiki i ka lä hope loa. A he pahuhopu nui koæu, æo ia ka noke æana i ka noiæi me ka hoæomähuahua æana i ka nui o ka æike. Pëlä nö au e pono ai, a pëlä nö hoæi e pono ai koæu mau hoa walaæau a hoa heluhelu paha. Mahalo au i nä haæawina a pau e loaæa mai ana, a eia ihola kekahi.

I koæu komo æana i loko o këia papahana he aæo æölelo Hawaiæi ma kahi o ke kanakolu makahiki aku nei, ua pömaikaæi nö au i nä æike a pau a kaæu mau kumu i häæawi mai ai. æO Noæeau Warner kekahi o läkou, a he nui nö käna mau haæawina. He mea mau iä ia ke aæoaæo mai iä mäkou haumäna ë aia ko mäkou pono i ka hoæäæo æana. Aæo maila æo ia penei, “Hilahila æoe, make æoe.” æO ke kaohi æana i ka hilahila ka mea e pono ai. A hala nä makahiki he nui mai ia hope mai, ua æike ihola au æaæole paha æo ka make ka hopena. Ua æike maka naæe au i ke emi mai a liæiliæi loa ka waha o ka mea noho mü, a me ka ulu æana a nui loa ka pepeiao. Aloha nö ia æano æeæena o ka haumäna, he æeæepa ka hopena! A no laila, ua æikea kahi æaoæao hoæoküpilikiæi o ia mea he hilahila. Eia naæe kekahi æaoæao hoæopömaikaæi.

He mau makahiki aku nei, i ka wä oæu o ka noho haumäna æana ma lalo o Noæeau, e æölelo nemanema ana au e pili ana i kekahi kumu. E kaena ana nö ia no ka lawa küpono o kona mäkaukau ma ka æölelo Hawaiæi. æÏ akula au iä Noæeau, “Hilahila këlä æano.” I lohe mai auaneæi ka hana, hoæopololei maila këlä, “æAæohe hilahila.” Nalu ihola au i ke æano o ka æölelo paæiæai a pëlä nö ia. æO ia hoæi, “No shame.” A lohe akula ka hana oæu, ua æaæapo koke au i kona manaæo. æAæole nö i komo ka hilahila i loko o ka naæau o ua kumu kaena lä, a no laila, æaæohe ona hilahila.

æAkahi nö au a hoæomaopopo mai i ke æano maoli o ia mea he hilahila. æO ia hoæi, inä he mea ia e kuæia ai koæu hele æana i ke ala küpono, e make nö koæu æiæini holomua. Inä naæe he mea ia e käohi æia ai koæu lawelawe æana i kahi hana kohu æole, e lilo nö ia i mea e pakele mai ai au i ka æino. He pömaikaæi æiæo nö këlä. Mahalo iä æoe e Noæeau.

E ho‘ouna ‘ia mai na ä leka iä mäua, ‘o ia ho‘i ‘o Laiana Wong a me Kekeha Solis ma ka pahu leka uila ma lalo nei:

>> kwong@hawaii.edu

>> rsolis@hawaii.edu

a i ‘ole ia, ma ke kelepona:

>> 956-2627 (Laiana)

>> 956-2627 (Kekeha)

This column is coordinated by Kawaihuelani Center for Hawaiian Language at the University of Hawai‘i at Mänoa.