Synopsis: The U.S. Navy’s fuel storage tanks buried at Kapükaki (Red Hill) have leaked in the past. In what way can this be good for Oahu’s drinking water, which is located nearby?
Aloha nö ko käkou æäina lä ma ka æaoæao Moanalua mai o Hälawa i kapa æia kona inoa æo Kapükakï ma loko o ka puke a Pukui, Elbert, a me Mookini. æAæole nö i akäka ka manaæo o ia inoa a he käpekepeke hoæi ka puana æana a ka poæe o këia au iä Maleka e höæino nei i ua puæu lä. Ke kapa æia nei æo Kapükaki (hoæokahi wale nö kahakö) ma nä moæolelo e laha nei ma o ka pünaewele puni honua, a ua lohea hoæi kekahi poæe i ka puana mai penei: Kapukakï (hoæokahi kahakö). A æo ka manaæo o ia mau inoa lä a æekolu, æo ia mau pohihihi nö! æAæole paha e hihi. I ka hiki æana mai o Maleka i o käkou nei, ua hiki pü mai me kona inoa hou æo Red Hill. æEhia mea aloha o käkou Hawaiæi, ua emi loa mai ka poæe i æike i ka æölelo kanaka, a ua nalo ka manaæo o kauwahi inoa kahiko a lilo ia mana o ke kapa inoa æana i ka poæe naio e kolo ana ma luna o ko käkou æäina aloha.
Eia hoæi kekahi. æAæole æo ka inoa wale nö ka mea i loaæa i ka hoæohaumia æia mai. æO ia æäina nö kekahi i hoæohaumia æia e ka püæali kaua moana o Maleka. I ka wä o ke kaua weliweli puni honua æelua, ua æeli æia he mau lua i loko o ke kino o Kapükakï a ua kanu æia he mau pahu kila nunui, kahi e hoæähu ai i ka æailea näna e hoæoholo i nä moku e kü ana ma Puæuloa. Ua mau nö këlä poæe pahu a hiki i këia lä, a ke hopohopo nei ka Sierra Club no ka paæa o nä paia kila. Eia läkou ke æölelo nei ua hapa mai ka ikaika o ke kila ma muli o ka æai æia e ke kükae hao. A eia hou, inä e pakü mai nä pahu a kahe mai ka æailea ma ia wahi, e pau ana ka pono o ka hapanui o ka wai inu o Oæahu. A no laila, ke koikoi æia nei ka püæali kaua moana e hoæoikaika i nä pahu, a i æole ia, e hoæoneæe i ua mau pahu lä i kahi æë. Maikaæi ke hoæihoæi æia i ko läkou wahi i hiki mai ai, æo ia hoæi æo Maleka.
Ua hoæomaopopo paha käkou i ka hanini æana o ia æailea i ka MH 2014. He 27,000 kälani kai hanini mai i ia manawa. Eia naæe ka mea æäpiki, æo ia ke 30 o ka hanini æana. æEhia lä hoæi kälani i hanini mai ma mua akula, a æehia lä kälani e hanini ana ma këia hope aku? Aia nö he 20 pahu, a ke piha ia mau pahu a pau, he 250 miliona kälani pau loa! Ke kuhi æia nei he 200,000 kälani ka nui o ka æailea i hanini mai nä pahu aku o Kapükakï a ma ia wahi kokoke aku nö, mai ka wä mai i kükulu æia ai këlä mau pahu.
Eia ke häpai nei kekahi poæe aloha æäina he haæina æokoæa, æo ia hoæi, ke koikoi nei läkou i ka hoæokomo æia o kekahi mau pahu hou i loko o nä pahu kahiko, i pälua mai ka ikaika pale o nä paia. æO ke kumuküæai naæe, ma waena ia o ka $500 miliona a me ka $5 biliona. æO kekahi haæina, æo ia ka wehe loa æana i nä pahu me ka hoæokomo æana i mau pahu hou. He $10 biliona paha ke kumu küæai. Noæu iho, inä e wehe æia nä pahu a pau a e lawe æia mai ko käkou æäina aku, æo ia ka haæina maikaæi loa. Ua häpai æia nö hoæi këia manaæo, akä, ua höæole ka püæali kaua moana. Pehea ana lä mäkou e mälama ai i ka RIMPAC? Eia kaæu pane, e mälama æia ma kahi æë, æaæole ma Hawaiæi nei. Kü æoukou hele pëlä! Ua hele a pükalakï æo Kapükakï i kona hoæoluhi æia mai!
E ho‘ouna ‘ia mai na ä leka iä mäua, ‘o ia ho‘i ‘o Laiana Wong a me Kekeha Solis ma ka pahu leka uila ma lalo nei:
>> kwong@hawaii.edu
>> rsolis@hawaii.edu
a i ‘ole ia, ma ke kelepona:
>> 956-2627 (Laiana)
>> 956-2627 (Kekeha)
This column is coordinated by Kawaihuelani Center for Hawaiian Language at the University of Hawai‘i at Mänoa.
