Synopsis: We are witnesses to the destruction of our coral reefs. Are we going to watch it happen or are we going to do something about it?

Ua kau nö ka weli i kahi pilikia a käkou e æike nei i këia mau lä. Ke aæo nei ka poæe æepekema i nä hopena o kekahi mau kemikala, æo ia hoæi æo oxibenzone läua me octinoxate. æO ia ihola nö nä kemikala e hoæohana æia nei ma ka hana æana i nä æaila pale lä a e kaulana nei hoæi i ka hoæohaumia a me ka pepehi i nä æäkoæakoæa a make. æAæole paha ia æo ka hopena hoæokahi wale nö. I ko käkou uhi æana iä käkou iho i këia æano æaila, he emi mai ka wai o ke käne, a he loaæa paha nä wähine i ka maæi wahine. Minamina nö kä hoæi këia make æana o nä koæa, o ko käkou hänau mua hoæi o ke kupu æana aæe mai ka pö mai. He mea hoæokaumaha loa këia æano pilikia a käkou e æike aku nei, æoiai, i make ke koæa, make pü nö me kona hoa noho æo ka iæa. æAæohe iæa, æaæohe kanaka. Ke kali nei æo Haumea æo kä käkou hoæöla hou æana i ka honua, eia lä naæe i hea ke kuleana o ke aupuni ma ia hoæöla æana? I këlä makahiki aku nei, ua häpai æia kekahi pila näna e päpä i ke küæai æana i nä æaila pale lä i hana æia me ka oxibenzone, eia naæe, æaæole e holo pono ana ua pila nei a hiki i ka makahiki 2021.

æO ka nui o këia æano æaila pale lä i ke kai i këia manawa, ua loaæa ka hapa nui o ke koæa i ka maæi. No laila, æaæole nö paha e ola hou mai ana nä koæa ma o ka hoæoholo wale æana nö i ka manaæo e päpä aku i nä æano æaila pale lä nona ka oxybenzone. Aia nö ke ola a pau loa ka hoæohaumia æana a ua kemikala nei. Inä e noke aku ka hana hoæohaumia, e panoa ana paha ka papakü o ka moana. Eia aku nö a eia mai, e æupu mai ka manaæo o käkou no ka hopena o ka honua. A i hewa hoæi iä wai? Aia wale nö a hoæomaopopo käkou na käkou nö ia e mälama ai i ko käkou honua nei, a laila e hoæoponopono æia ai këia hihia a ola hou ai nä koæa. A ke ola hou mai nä koæa, e ola hou ai nö hoæi käkou känaka. Eia naæe ka mea æäpiki, æaæole pëlä ka manaæo o nä poæe a pau o këia honua nei. Aia lä ka pelekikena o æAmelika ke namunamu nei i ka häpai æia o këia æano pila, æo ia nö æoe lä æo ke keiki e uë nei no kona koikoi æia e æai i ka lauæai. æAæole hiki iä ia ke hoæomaopopo i ke koæikoæi o ia hopena küpilikiæi o käkou. He mamo paha æo ia na Waæawaæa mä.

Pehea lä hoæi ia æano? Me he mea lä ke manaæo nei æo ia ala, aia wale ana nö ka höæea mai o ia pilikia nui a hala aku nö æo ia i ke ao polohiwa a Käne. æAæole paha æo ia nänä i nä hoa kanaka e koe nei. E piæi ana nö ka wela o ko käkou poepoe honua, a æo ia piæi nö a päpaæa käkou i ka moæa, a lilo kä hoæi käkou he iwi e nakeke ana i ka lä. He aliæi wale nö ia e nänä ana i kona pono iho. Mea æole nä mamo.

æEä, æaæole nö paha e künänä ko käkou poæe küpuna a uë wale i ka hoæopühili æia mai. æO ka hoæoholo koke æana naæe ia i kekahi hana e hoæoponopono ai i ia pilikia, a e hana aku nö läkou no ka pono o nä hoa kanaka, æaæole no läkou wale nö. æOiai, æaæole nui ka hana a nä alakaæi o ke aupuni, a pau pü me ka pelekikena, aia ke kuleana iä käkou. No laila, ua lawa paha ke kali æana æo ka päpä æia o ka æaila pale lä. æAæohe kökua e æauana wale mai ana mai Wakinekona mai. Na käkou ia æaila e pale aku.

E ho‘ouna ‘ia mai na ä leka iä mäua, ‘o ia ho‘i ‘o Laiana Wong a me Kekeha Solis ma ka pahu leka uila ma lalo nei:

>> kwong@hawaii.edu

>> rsolis@hawaii.edu

a i ‘ole ia, ma ke kelepona:

>> 956-2627 (Laiana)

>> 956-2627 (Kekeha)

This column is coordinated by Kawaihuelani Center for Hawaiian Language at the University of Hawai‘i at Mänoa.