Synopsis: In seeing the desecration at the Kawaiahaæo cemetery this past Wednesday, it shows the continual disrespect for küpuna who have left this earthly world, something that is in complete opposition to a Hawaiian perspective that continues to honor and cherish their küpuna long after they have entered the next realm.
Welina e nä makamaka heluhelu, æo ia æölelo e kau aæela i luna i poæo manaæo, æo ka hapa mua ia o kekahi æölelo noæeau mai nä küpuna mai, æo ia hoæi, “A aloha wale æia kä hoæi æo Kaunuohua, he puæu wale nö. He æölelo këia e höæike ana, he mea nui ka æäina akä, æo ka mea paha e æoi aku, æo ia ke kanaka. A æo ke kumu i koho æia ai ua æölelo lä I poæo manaæo, æo ia ka hana i æike æia iho nei ma ka pä ilina æo Kawaiahaæo i ke kakahiaka o ka Pöæakolu nei i hala. Ua lohe iho nei paha ko æoukou mau pepeiao i ia hana keu a ka æino, æo ia ka hoæohina æia æana o kekahi mau kia hoæomanaæo he 20 a æoi aku o ua päilina nei. I ka æike æana o nä känaka nona nä æohana i kanu æia ma laila a i hoæohina æia ko läkou mau kia hoæomanaæo, uluhua ihola läkou a häloæiloæi aæela nä waimaka no ke kaumaha o ka naæau i ka æike ‘ana aku i ka hoæomaæewa æia o ia mau pöhaku hoæomanaæo. Na wai hoæi ka æole o ke kaumaha i ka æike æana i ia æano hana hoæopöæino. I ka heluhelu æana o ko æoukou mea käkau i ka nühou ma ka nüpepa ka Hökü Avalataisa, æaæole i kana mai ke kaumaha a me ka näukiuki hoæi me ka nïnau æana aæe, æo wai lä ke hana pëlä ma Hawaiæi nei?
æAuhea æoukou e nä makamaka heluhelu, æo ke kanaka i hana i ia mau hana kü i ka hewa, he keu aku läkou a ka lokoæino. Akä, æo këia mau hana hoæohaumia a hoæomaæewa hoæi, ua like ia me nä hana i æike æia ma Hawaiæi nei ma nä makahiki he nui i hala, æo ia hoæi ka hoæäla æia æana, hoæoluhi æia hoæi o nä küpuna i moe i ka moe kapu o Niolopua. E manaæo iho paha kekahi me ka höæole æana, æaæole like ka hoæohina æia æana o ke kia hoæomanaæo me ka hana æino æia æana o ka iwi o nä küpuna. Eia kä, he like nö, æo ia hoæi, he höæino ia i nä küpuna i hoæi aku i ke ala hele polikua a Käne. A æaæole ia hana i kü i ka pono. A e manaæo iho paha kekahi, æo nä “päilina” maæa mau, he wahi laæa ia, a æo ia wale nö nä wahi küpono æole e hoæopöæino ai i nä küpuna i hala. Akä, he mau “päilina” ko Hawaiæi nei. He aha ia mau “päilina”? æO kekahi paha, æo ia æo Mauna Kea, ka æäina o ke aupuni i æae aku ai e kükulu æia no ia æohe nänä nui. Ua like ia hana a ke aupuni me ka höæino æana i nä kia hoæomanaæo o ka päilina o ka hale pule? æAæole e helu æia æo Mauna Kea he päilina ma muli o ka loaæa æole o ia mau “kia hoæomanaæo” e æike æia e ka maka? He hana hoæokamani paha ia?
æEä, æo ka Hawaiæi wale nö paha ka mea e küpilikiæi ka naæau i ka wä e hana æino æia ai kahi e waiho ana kona mau küpuna no nä kau a kau? æAæole paha, æo nä känaka nona ka æohana i hala a i höæino æia nö hoæi, æo ia kekahi e küpilikiæi ma muli o ia æano hana. Akä, æo ke aupuni, æaæohe wahi mea a nänä iki.
E nä makamaka heluhelu, æaæole nö käkou e poina, æo ka æäina a me nä akua, he æohana läkou no käkou. A no laila käkou e mälama ai i ka æäina a me nä küpuna. ‘O ke kuleana ia o käkou.
E ho‘ouna ‘ia mai na ä leka iä mäua, ‘o ia ho‘i ‘o Laiana Wong a me Kekeha Solis ma ka pahu leka uila ma lalo nei:
>> kwong@hawaii.edu
>> rsolis@hawaii.edu
a i ‘ole ia, ma ke kelepona:
>> 956-2627 (Laiana)
>> 956-2627 (Kekeha)
This column is coordinated by Kawaihuelani Center for Hawaiian Language at the University of Hawai‘i at Mänoa.