Synopsis: The pangolin has been accused of bringing the coronavirus from the animal kindom to us humans. Perhaps this is retribution for what we’ve done to the pangolin.
Aloha nö käkou. Eia ke kukuæi maila ka lono no ia maæi ahulau e kapa æia nei i ka novel coronavirus, a he lono ia e kau ai ka weli o nä känaka mai æö a æö o ka honua. He maæi holo malü ia a he maæi make nö hoæi i kekahi manawa. æO ka mea æäpiki, he lele nö käna mai kahi kanaka a i kekahi aku a æaæohe wahi höæailona o ka maæi a æike æia ma luna o ua kanaka lä. Aia ka æike æia a hala kauwahi lä. A i loko o ia wä, he lele aku nö ia a kau aku ma luna o kekahi kanaka hou. Pehea ana lä käkou e pakele ai i këia æano maæi lele malü? He ola ko ka pale maka? Wahi a ka lohe, æaæole nö e kaukaæi æia ka pale maka. æO ia komo aku nö o ka mühune æino. A no laila, æo ka holoi mau æana i nä lima ka hana e pono ai, a æo kekahi, æo ia ka æuæumi æana i ka æiæini e hoæokomo i ka manamana lima i loko o ka waha a i loko paha o ka puka ihu. A i loko nö o ka paæakikï o ia æuæumi æana, e külia nö naæe käkou, i mea e ola ai.
Pehea lä naæe ke ola o nä holoholona? æO ka ulupuni o kekahi poæe i ka makaæu, kupu ka manaæo hoæohuoi no ke kumu i laha mai ai këia maæi. Ke kuhi æia nei kekahi mäkeke ma Wuhan, i Kina, æo ia kahi i lele mua mai ai ka mühune mai ka holoholona a i ke kanaka. He mäkeke küæai iæa ia a me ka æiæo holoholona hoæi, a no laila, he wahi e lole ai i nä holoholona a kaha ai i nä iæa. A he küæai æia hoæi ka unaunahi o ia mea he panolina (pangolin), he holoholona kohu æai naonao a æamakila paha ke nänä aku. A he æai naonao nö käna e like me ka holoholona i kaulana ma ia inoa, a he hoæoläpeæe käna i ka wä e hoæokokoke mai ai ka æenemi. Pëlä æo ia e pale ai i ka æino. Eia naæe, æaæole æo ia he pili æohana no läua ala.
Aloha nö kahi panolina i kona höæähewa æia aæe nei e kekahi poæe no ka hoæolele æana mai i ia maæi weliweli. æAæole nö i höæoia æia këlä kuhi, eia naæe, æo ia mau nö kona höæähewa æia æana. Ke æölelo æia nei, æo ka panolina ka holoholona nui loa o kona küæai æia mai æö a æö o ka honua nei. He æai æia kona æiæo a he hoæohana æia kona mau unaunahi i läæau e lapaæau ai i nä maæi he nui hewahewa. æO kekahi kumu mai, he kelakina ko loko (keratin). Eia ka mea æäpiki, i loko nö o ka päpä æia o kona küæai æana, æo ia halihali æia nö naæe o kona unaunahi mai æö a æö, a he mea æole ka pale känäwai, æo ka puni kälä ka mea nui.
Inä nö æo ka panolina ka mea näna i hoæolaha mai ia maæi ma loko o ke ao kanaka, aia iä wai ka hewa no ka hölapu æana? I hewa paha i ia mau piele ake kälä näna i halihali aku i nä unaunahi mai æö a æö o ka honua. He hewa anei kä ka panolina? æO käna hana wale nö, æo ia ka pale æana i ka æino i hiki æole ke pale æia e kona mau unaunahi ke hoæoläpeæe æo ia. Pëlä ke æano o ke ao holoholona. Aia ma ka pale æana aku i kona mau æenemi, i laila ke ola o kona lähui. Ua æike æia ka hana a nä mea ola o ka honua e lawelawe ai i mea e ola ai. He liliuewe. æO ia nö paha ke kumu i ulu ai ka unaunahi ma luna o ke kua o ka panolina.
Aia ka pono o käkou kanaka i ka liliuewe pü æana. I æölelo æia, he aliæi ka æäina (a me kona mau mea ola a pau), a he kauä ke kanaka. E hoæomaka paha ma laila.
E ho‘ouna ‘ia mai na ä leka iä mäua, ‘o ia ho‘i ‘o Laiana Wong a me Kekeha Solis ma ka pahu leka uila ma lalo nei:
>> kwong@hawaii.edu
>> rsolis@hawaii.edu
a i ‘ole ia, ma ke kelepona:
>> 956-2627 (Laiana)
>> 956-2627 (Kekeha)
This column is coordinated by Kawaihuelani Center for Hawaiian Language at the University of Hawai‘i at Mänoa.