Synopsis: Chinese people have been blamed for the pandemic and have endured violent responses. When it comes to justice, though, only the guilty party is responsible, not the entire race. How is this so difficult to see?
Aloha mai käkou. Ua æike nö käkou, ma waena mai o nä mea a pau, æo ke aloha kai æoi aæe. Eia naæe, he ‘ino nö ke kupu mai nei ma nä kapakai o æAmelika, æo ia hoæi ka hoæokae æili. A æaæole ia he mea hou. He mea i æike æia kona meheu i nä wahi a pau, a no ka æike æia o kona æano kohu æole, ua hoæi aku i ka pöæeleæele, kahi e peæe ai a hapa mai ai ka nui o kona æike ahuwale æia i mua o ke äkea. æAæole naæe i nalo loa. Ua moe nö ma kahi e hoæohälua mai ai iä käkou i ka wä makaæala æole. A i këlä makahiki aku nei, ka wä hoæi e laha ana ka maæi ahulau, ua æänehe maila ia mea æo ka hoæokae æili a ua puka mai i ke äkea, me he mea lä, æaæohe ona kumu e peæe ai.
æO kaæu e häpai nei, æo ia ka hoæokae a hana æino hoæi i ka poæe æÄsia. æAæole këia he æino hou i æike æole æia ma mua, a æaæole wale hoæi æo ka poæe æÄsia kai hoæokae æia. I koæu hoæomanaæo æana, æo ka poæe ikaika wale nö o ka æili ke hoæokae æia. Eia naæe, ma muli o ka laha æana mai o ka maæi, a no nä hopena æino like æole i laha pü mai me ia, a me kona kuhi æia hoæi no Kina mai, pëlä i manaæo ai kahi poæe, æo ka mea e kü ai ko läkou mäkaia, æo ia ka hoæokae a me ka pepehi aku nö paha i ka poæe Päkë. He keu nö kä hoæi ka hühewa o ia manaæo ma nä æano a pau!
æAkahi, æo ka pono koho wale aku nö i kahi kanaka no ka lähui æë i luaahi e kü ai ka mäkaia, pehea lä e kö ai ia manaæo? E æeha wale ana nö ka mea kü æole i ka hewa! æAlua, no ka hiki æole ke wae pono i ka Päkë a hoæokaæawale mai ke Kölea aku, ke Kepanï, ka Tai, Ka Lao, a me ia lähui aku ia lähui aku, ua pono koho wale æia nö ka æenemi ma muli o ke kohu o kona æili. He keu nö a ke aloha æole! æAkolu, æo ke ahu mai o nä pilikia, e lilo nö ia i kumu e höæähewa aku ai iä haæi. æO ka mea i hoæokae æia, æo ia ke höæähewa æia ma ke æano i kumu näna mai ia mau pilikia a pau. ‘Ahä, æo ka maæa loa o kekahi kanaka i kona æano ponoæï iho nö, e manaæo nö ia æo käna mau mea a pau e hana ai, ‘o ia nä hana küpono, a æo nä hana a kekahi mau känaka, he küpono æole ia.
He nui hou aku paha nä kumu e hoæokae ai kekahi poæe haole i nä hoa kanaka o nä lähui æë. Ua lawa naæe këlä mau mea æehä e æike ai he höæino wale nö ka hana. æAæole ia he mea e kü maoli ai ka mäkaia. He pänaæi kä paha ia e pänaæi wale ai nö. Eia kekahi mea e noæonoæo ai. Inä e hana æino mai kahi æili keæokeæo i ke kanaka no kekahi lähui ikaika o ka æili, æo ka Päæele, ka Paniolo, ka Päkë, a pëlä wale aku nö, aia anei kona pono i ka æimi aku i ala e kü ai kona mäkaia ma o ka hoæokae æana i nä æili keæokeæo a pau, a i æole ka pepehi aku paha i kekahi möhai ma waena mai o läkou? æAæole lä!
I loko o nä mähina i kaæa hope aku nei, he mau poæe æÄsia i pepehi wale æia no ke kohu o ko läkou æili. I pepehi æia nö ma muli o ko läkou höæähewa æia no ka pähola mai o ka maæi ahulau Covid. æAæohe o läkou pilo hewa i laila. A no laila, pehea e pono ai? Noæu iho, æaæole paha kü ka mäkaia i ka pepehi wale aku i kahi kanaka kü æole i ka hewa. Aia ka pono æo ka hoæopaæi æia o ka mea kü maoli i ka hewa. æO ka poæe pili æole i ia hewa, e waiho mälie æia!
E ho‘ouna ‘ia mai na ä leka iä mäua, ‘o ia ho‘i ‘o Laiana Wong a me Kekeha Solis ma ka pahu leka uila ma lalo nei:
>> kwong@hawaii.edu
>> rsolis@hawaii.edu
a i ‘ole ia, ma ke kelepona:
>> 956-2627 (Laiana)
>> 956-2627 (Kekeha)
This column is coordinated by Kawaihuelani Center for Hawaiian Language at the University of Hawai‘i at Mänoa.
