Synopsis: A lawsuit has been filed against the state in order to put an end to the misuse of Hawaiian Home Lands. The Hawaiian community must be vigilant to make sure that the state plays fair.
———
Aloha käkou e oæu mau hoa aloha æäina. Ähea lä e pau ai ka hana kohu æole a ke aupuni hoæopunipuni a me kona mau æäkena o ka Mokuæäina? He hana æäpuka ia, a eia nö ke lawelawe æia nei me ka hulikua æana i kä läkou mau känäwai ponoæï. A he mau känäwai hoæi ia i kau mai i luna o ko käkou mau hokua me ka manaæo, æo ka mea nö ia e pono ai käkou, ka poæe Hawaiæi. Eia naæe ko käkou mau maka ke kaæakaæa nei a ke æike nei i ke æano maoli o ko läkou lä pahuhopu, he hoæolaka!
æO ke käæili æana i ke kuleana e pili ana i ke ala e piæi ana i uka o Mauna Kea, he hana hehikü ia i ka pono, a he hana huli kua kä paha ia i nähi känäwai a läkou ponoæï iho nö i kau mai ai. æEä, æaæole lä käkou e noho wale mai me ka laka! æAæole hoæi e noho mü! A pëlä nö ka manaæo o kauwahi poæe aloha æäina. I ka P4 nei ua hoæopiæi aku läkou, ma o ka Native Hawaiian Legal Corporation, i ke aupuni a me kona mau æäkena. A i loko nö o ka hoæokumu æia o nä känäwai e läkou, a me ke käæili æia o ka mana no ka pono o ko läkou æaoæao, æaæole naæe käkou e hemahema, no ka mea, ua æike ko käkou mau aloha
æäina i nä hana hoæokolokolo a pau a ke kolonaio e lawelawe ai, a pau pü hoæi me kä ia ala mau hana æäpiki. A no laila, inä e hana æepa mai ka hoæokolonaio, æaæole e puni nä aloha æäina.
Wahi a ka æölelo hoæopiæi, ua æaæe ka Mokuæäïna, ma o ka hana a kona keæena, ka DHHL, i ke känäwai. æO ia hoæi, ua hoæohana æia kahi æäpana æäina hoæopulapula o ka poæe Hawaiæi ma ke æano i alanui e piæi ai i uka o Mauna Kea, a æaæohe äna uku mai i ka poæe Hawaiæi, i nä hoæoilina hoæi. Pëlä ka hana mai nä MH 1960 a hiki loa mai nö i këia wä. He küæë këia i ka æölelo i hoæoholo æia ma lalo o ka Hawaiian Homes Commission Act, a he æaæe känäwai nö ia. Eia hou, ua æaæe æia ke Commission Act e ka DOT a me ka DLNR, kekahi mau keæena o ka Mokuæäina, ma o ka hoæohana æana i nä æäina hoæopulapula me ka uku æole mai i nä Hawaiæi.
Eia nö he 23,000 hoæoilina ke kali nei æo ka loaæa mai o kekahi æäpana æäina hoæopulapula a ua hoka nö naæe i ka lilo aku o ua mau æäina lä ma Mauna Kea i ke aupuni mokuæäina. æO ka hoæohana æia aku nö me ka æäpono æole mai a ka Hawaiian Homes Commission, ka mea iä ia ke kuleana hoæoholo, aia i laila ka hewa. He æekolu poæe näna e hoæopiæi nei i ke aupuni mokuæäina, æo ia æo Pualani Kanahele, Halealoha Ayau, a me Skippy Ioane, a wahi a läkou ua mau ka lilo o ka æäina i ka mea hewa.
Mahalo hoæi kä läkou lä häpai wiwo æole æana i këia nïnau koæikoæi i mua o ka hale hoæokolokolo. He mea ia e lana ai ka manaæo o käkou a pau. Eia naæe ka mea æäpiki. Nui ka mana o ke aupuni mokuæäina, a inä æo ia e æike i kona pilikia a näwaliwali paha i ka paio æana, a æike æia mai paha kona hewa, he mana kona e hoæololi ai i ke känäwai e like me kona manaæo he pono. He au hou naæe këia, a eia käkou ua kaæakaæa ka maka, a ke makaæala nei i ia æano hana æäpiki. E noke aku käkou i ke kau maka ma luna o këia hihia. Aia i laila ko käkou pono!
E ho‘ouna ‘ia mai na ä leka iä mäua, ‘o ia ho‘i ‘o Laiana Wong a me Kekeha Solis ma ka pahu leka uila ma lalo nei:
>> kwong@hawaii.edu
>> rsolis@hawaii.edu
a i ‘ole ia, ma ke kelepona:
>> 956-2627 (Laiana)
>> 956-2627 (Kekeha)
This column is coordinated by Kawaihuelani Center for Hawaiian Language at the University of Hawai‘i at Mänoa.
