Synopsis: At this time of financial strife, the University of Hawaiæi should take care of our local population, particularly Hawaiians, and not cater to outsiders who might bring a second wave of infections.

Aloha mai nö käkou. Ua kuæi mai ka lono ma kekahi æatikala i loko o Civil Beat, i käkau æia e Blaze Lovell a i puka mai i ka P1 nei, e hoæi ana nä haumäna i ke Kulanui i ke Kau Häæulelau no ka hoæopaæa æana i kä läkou mau haæawina he alo a he alo me ke kumu. Pëlä nö nä kulanui o Hawaiæi he 10 e waiho ana mai ‘ö a æö o ka paeæäina. A i loko nö o ka mälama æole æia o nä papa a pau ma ia æano, ua hiki ke æike æia ke æano naæaupö o ia æano hana i këia mau lä.

æEä, e kuæu mau hoa heluhelu, maikaæi nö paha ke noæonoæo pono käkou i ka hopena o ia hana. Eia nö ke laha wale aku nei kahi maæi weliweli e kaulana nei ma ka inoa æo COVID-19 ma nä mokuæäina a pau o æAmelika. Laha pü akula hoæi ua maæi nei i nä æäina he nui hewahewa o ka honua nei a puni. A ke hoæowalewale aku nei ke Kulanui i nä haumäna o æAmelika a me æÄsia nö hoæi e naue mai i ko käkou æäina nei, kahi e hoæonaæauao æia ai. A æoiai he mau æäina läkou e laha aæe ana ka maæi, æaæole nö a he wä, e pae hou mai ana nö ua maæi nei ma ko käkou mau kapakai, kahi i emi loa aæe nei, a e laha hou ana i waena o ka lehulehu. Kä, æeä, e mähuahua ana paha ka heluna o ka poæe maæi, a make paha, ma Hawaiæi nei, ke popoæi hou mai ua maæi nei i luna o käkou luaahi.

A he aha lä ke kumu o ka hoæowalewale æana a ke Kulanui i ia mau haumäna o nä æäina æë mai e neæe mai läkou i Hawaiæi nei kahi e kula æia ai? He mea paha e naæauao ai ka hui æana me nä haumäna o Hawaiæi nei? Koe aku ia. Maliæa o lawe mai läkou i ko läkou mau æike like æole a höæike aku a höæike mai me ko Hawaiæi nei. He waiwai æiæo nö paha ko laila. æO ka mea æäpiki naæe, inä he waiwai æiæo nö ko ka mälama æana i nä æano æike like æole ma kekahi kulanui, he aha kä läkou o ka hai æana i ka hapanui o nä luna kula a me nä polopeka ma loko mai o ka welo hoæokahi? Hele nö paha a like a like ka æike e komo ana i loko o ko käkou Kulanui. ‘O ka paipai æana i këia mau manaæo küæëæë æelua, he hoæokamani mai hoæi kau!

Eia mai ka nïnau: He aha ke kumu e hoæowalewale æia ai ua mau haumäna malihini nei e hele mai i kä käkou kulanui i këia wä? Ua lawa nö nä haumäna küloko, a me nä haumäna Hawaiæi hoæi, e piha ai nä papa! A he aha hoæi kä ka poæe luna o ka hulikua æana mai i kä käkou mau keiki o Hawaiæi nei? Wahi a ka lohe, ua kaupalena æia ka päkeneka nui o nä haumäna küloko i ka 65% i mea e piha ai ke koena o nä haumäna, he 35%, i nä ka poæe küwaho! He kulekele ia na ka papa o nä kahu waiwai o ke Kulani e mälama nei, a æaæole nö e nalo ke kumu i kau æia ai ua kulekele nei, æo ia hoæi, he mea hoæonui kälä! æO ka malihini, æoi aku ka nui o käna uku komo kula ma mua o kä ke kamaæäina. Ua hoæonui æia ka uku a ka malihini i ka hoæokahi me ka hapalua ma mua o kä ke kamaæäina.

I këia wä a käkou e noho hemahema nei ma muli o kahi maæi aloha æole, ua lilo ka hana kälä i pulakaumaka no ke Kulanui. æO ke olakino o ka haumäna Hawaiæi, ua hapa mai kona koæikoæi i ko ka æimi kälä ma ke Kulanui o nä Malihini ma Mänoa!

E ho‘ouna ‘ia mai na ä leka iä mäua, ‘o ia ho‘i ‘o Laiana Wong a me Kekeha Solis ma ka pahu leka uila ma lalo nei:

>> kwong@hawaii.edu

>> rsolis@hawaii.edu

a i ‘ole ia, ma ke kelepona:

>> 956-2627 (Laiana)

>> 956-2627 (Kekeha)

This column is coordinated by Kawaihuelani Center for Hawaiian Language at the University of Hawai‘i at Mänoa.